maanantai 5. joulukuuta 2016

Kirkkoisien lainaukset

Totta se on!

Tekstikritiikkikirjoissa esiintyy melko tunnettu (ja tosi!) iskulause, jonka mukaan periaatteessa koko Uuden testamentin teksti voitaisiin rekonstruoida eli ennallistaa kirkkoisien lainausten perusteella. Vaikka kaikki kreikankieliset käsikirjoitukset tuhoutuisivat, koko Uuden testamentin teksti voitaisiin käytännössä kasata kokoon tutkimalla sitä valtavaa määrää teksiä, joita varhaisten vuosisatojen oppineet kirjoittivat. (Väite löytyy mm. standardi-teoksesta, jonka ovat kirjoittaneet Bruce Metzger & Bart Ehrman, s.126).

tiistai 29. marraskuuta 2016

Vilkaisu varhaisiin käännöksiin

Muutoksia kielessä...

Listasin aiemmassa tekstissäni Uuden testamentin tekstitodisteet kolmeen ryhmään: kreikankieliset käsikirjoitukset, varhaiset käännökset ja kirkkoisien lainaukset. Tämä teksti keskittyy listan keskimmäiseen osioon.

Ensimmäisillä vuosisadoilla alkoi tapahtua suuria muutoksia koskien kieltä. Kuten todettua, Uusi testamentti kirjoitettiin kreikaksi. Myös monet kirkkoisät puuhastelivat kreikaksi. Esimerkiksi Justinos Marttyyri (n. 100-165), joka asui Roomassa, kirjoitti teoksiaan kreikaksi. Tertullianus (n. 160-220) oli ensimmäinen kirkkoisä, joka alkoi kirjoittaa teoksiaan latinaksi. Erityisesti pohjois-Afrikassa latina oli kieli, jota ymmärrettiin. Italiassa ja Rooman valtakunnan länsiosassa tärkein kieli oli latina viimeistään vuoden 250 tienoilla. Rooman valtakunnassa elettiin siis muutosten aikaa koskien puhuttua kieltä.

tiistai 15. marraskuuta 2016

Käännöksien lähteillä: katsaus Septugintaan

Käännöksiä  (vai väännöksiä?)

Vuonna 2009 Raamattu oli käännetty kokonaan tai osittain 2546:lle kielelle ja murteelle. Nykyään noin 95% maailman väestöstä voi lukea Raamattua omalla kielellään, mutta käännöstyö etenee edelleen.

Suomessa me olemme tottuneet lukemaan Uutta testamenttia ainoastaan muutamien käännösten avulla. 500 vuoden käännöshistoria ei ole tuottanut kovin suuria määriä erilaisia käännöksiä, mutta tämä tuskin on yllätys.  Asiaa ei voi edes verrata englanninkieliseen maailmaan, jossa käännöksiä on tarjolla enemmän kuin eri irtokarkkeja K-market Kimarassa (Jurvassa). Joka tapauksessa, me olemme tottuneet siihen, että Raamattu on saatavilla meidän omalla kielellämme. Osa meistä on myös tottunut jatkuviin kiistoihin siitä mikä käännös on Jumalan käännös, mikä taas Saatanan. (Usko pois, olen törmännyt ihmisiin, jotka ajattelevat, että Saatanalla on aikaa kääntää Raamattua ja vieläpä niin, että se edesauttaa evankeliumin eteenpäin menemistä…) 

maanantai 31. lokakuuta 2016

Laiminlyöty kaksikko: minuskelit & lektionaarit

Kaksi viimeistä ryhmää on vielä käsittelemättä kreikankielisistä käsikirjoituksista. Tässä lyhyt katsaus minuskeleihin ja lektionaareihin.



Minuskelit

700-800-luvuilla alkoi kehittyä uudenlainen kirjoitustyyli, jota kutsutaan minuskelikirjoitukseksi. Kysymys on siis pienistä aakkosista ja kursiivikirjoittamisesta, joka korvasi majuskelit 900-luvulle tultaessa kokonaan. Minuskelikäsikirjoituksissa Uuden testamentin tekstiä myös alettiin pilkuttaa ja pisteyttää lukemisen helpottamiseksi. Uusi kirjoitustyyli säästi myös tilaa ja näin ollen rahaa. 

Minuskeleita on löydetty noin 3000 kappaletta ja vanhin niistä on kirjattu vuodelle 835. Vain alle 10 sisältää kokonaisen Raamatun tekstin. Ehdottomasti suurin osa olemassaolevista käsikirjoituksista on tallettanut evankeliumeiden tekstin. Koska minuskelit ovat niin paljon nuorempia kuin papyrukset ja majuskelit, niiden käyttöarvo ei joitain poikkeuksia lukuunottamatta ole kovin korkea. Minuskelit merkataan numerolla (1, 2, 3 jne.). Erasmuksen vuonna 1516 julkaistu ensimmäinen kreikankielinen Uuden testamentin edition perustui nimenomaan kouralliseen minuskelikäsikirjoituksia, jotka olivat vuosien 1000-1200 väliltä. Seuraavassa lyhyt esittely merkittävimmistä minuskuleista.

tiistai 18. lokakuuta 2016

Majuskeleita ja Codex Sinaiticus

Kertaalleen käytetty joulukortti


Muistan melko hyvin erään tilanteen, joka sattui opiskellessani 5/6-luokalla Koskimäen yliopistossa (Jurvassa). Opettajalla oli tapana asettaa joulukuussa luokan eteen postilaatikko, jonne saimme kirjoittaa luokkakavereille ja opettajalle postikortteja. Tämä oli tietysti äärimmäisen tärkeä ja mukava hetki, joka katkaisi arkisen rutiinin edes hetkeksi. Jouluinen kortti vieressä istuvalta tyypiltä tai jopa itse opettajalta sai aikaan ainakin hetken kestävän mukavan jouluisen tuulahduksen.


tiistai 11. lokakuuta 2016

Chester Beatty & Bodmer -papyrukset

Poikkeus vahvistaa säännön

Kaikki olemassaolevat Uuden testamentin papyruskäsikirjoitukset ovat enemmän tai vähemmän katkelmallisia. Se, että tekstiä on säilynyt runsaasti on poikkeus, ei sääntö, ja esimerkiksi P12 sisältää ainoastaan Heprealaiskirjeen jakeen 1:1. Muutamia poikkeuksia on kuitenkin olemassa: kaksi eri papyruskokoelmaa, Chester Beatty -papyrukset ja Bodmer-papyrukset, sisältävät yhteensä seitsemän käsikirjoitusta, joissa Uuden testamentin tekstiä on säilynyt (a) hyvin varhaiselta ajalta (b) hyvin suuria määriä. Myös nämä käsikirjoitukset toimivat esimerkkinä koodeksimuotoon siirtymisestä. Tässä lyhyt esittely käsikirjoitusten iästä ja sisällöstä.


tiistai 4. lokakuuta 2016

Papyrus 52

Papyruksien ihmeellinen maailma

Uuden testamentin tekstikriittisessä tutkimuksessa on 1900-luvulla eletty kulta-aikoja. Näin erityisesti siitä syystä, että vuosien 1930-1980 välisenä aikana vanhoja papyruksia on löydetty enemmän kuin koskaan ennen. Ennen 1900-lukua vanhoja papyruksia ei juurikaan tunnettu. Tästä kertoo se, että vuonna 1890 James Rendel Harris sai kunnian olla ensimmäinen, joka julkaisi Uuden testamentin papyruksen. Kyseessä oli P1. 


Alan kirjallisuudessa papyrukset merkitään P-kirjaimella ja numerolla. P-kirjain on lyhennys papyruksesta ja numero määrittyy julkaisujärjestyksen mukaan.  Tietojeni mukaan tällä hetkellä papyruksia on julkaistu 131 kpl. Tässä tekstissä luodaan pikakatsaus papyruksista ehkä tunnetuimpaan, P52:een. 

maanantai 26. syyskuuta 2016

Nomina sacra

Tutki ja näe, etteivät käännökset paljasta kaikkea

Ehdottomasti suurin osa kristityistä lukee Uutta testamenttia käännösten avulla. Osa taas uhraa elämästään joitain tuhansia tunteja syvempään opiskeluun ja he pystyvät lukemaan Uutta testamenttia kreikan kielellä. Harvalla kuitenkaan on kirjahyllyssä kopioita suoranaisista Uuden testaentin käsikirjoituksista kuten eräällä ystävälläni. Näin ollen he käyttävät editoituja tekstilaitoksia, kuten Nestle-Aland 28:aa. On selvää, että jälkimmäinen ryhmä pystyy tekemään tekstistä helpommin erinäisiä ”valaisevia huomioita”, mutta on ainakin yksi asia, joka jää piiloon kummaltakin ryhmältä.

maanantai 19. syyskuuta 2016

Koodeksi tulee - oletko valmis?

Harry Potter & lukukokemus

Oletko koskaan miettinyt miltä tuntuisi ostaa kirjakaupasta kaikki Harry Potter -kirjasarjan seitsemän kirjaa (ja sen uuden kahdeksannen!), jotka olisivatkin kirjan sijaan painettu pitkään kääröön? Sen sijaan, että tarinan edetessä kääntelisit sivuja ja ennen nukkumaanmenoa taittaisit sivunlaidan hiirenkorvalle, joutuisitkin lukiessasi vasemmalla kädellä rullata kääröä ”sisään” samalla kun oikealla kädellä rullaisit lisää paperia ”auki”. 

Mistä nämä niin mukavat ja helppokäyttöiset kirjat oikein tulivat? Kenellä niin sanotusti välähti? Vastaus löytyy ensimmäiseltä vuosisadalta. Ja se liittyy läheisesti Uuteen testamenttiin ja kristittyihin.

maanantai 12. syyskuuta 2016

Olen kuullut Mooseksesta kaislikossa... vai olenko?

Eri maailma

Keskiverto ihminen ymmärtää varsin hyvin, että Raamatun ajan ihmiset elivät hyvin erilaisessa maailmassa kuin mihin 2000-luvun suomalaiset ovat tottuneet. Vaikka osa jurvalaisista on voinut nähdä lehmän livenä, tämä ei välttämättä päde hieman nuorempiin Etelä-Suomessa asuviin henkilöihin. Joka tapauksessa, meillä on kadoksissa kännykät, barbit ja pulttivääntimet, Raamatun ajan ihmisillä lampaat, kirjakääröt ja viitat. Me ostamme liharuokamme läheisestä K- tai S-marketista, korinttilaiset joutuivat tyytymään paikallisten epäjumalantemppeleiden jäännöspaloihin, joita sai seuraavana aamuna ostaa torilta. Tämä kaikki aiheuttaa raamatunlukijalle silloin tällöin harmaita hiuksia. 

maanantai 5. syyskuuta 2016

Säilyneitä käsikirjoituksia

Minulla on ystävä, joka tietää historiasta kaiken. En ole ainakaan vielä onnistunut kysymään kysymystä, johon hänellä ei olisi antaa itsevarmaa vastausta, on kysymys sitten Hitlerin pituudesta tai antiikin ajan keisareiden käytöksestä. Historia yksinkertaisesti kiinnostaa joitakin ihmisiä. Mutta hetkinen. Kun me puhumme esimerkiksi Rooman valtakunnan keisareiden käytöksestä, mistä me oikeastaan nämä tiedot ongimme? Wikipediasta tai Historia.net -sivustolta, saattaa kuulua vastaus. Mutta näiden sivujen kirjoittajat eivät olleet itse paikalla Neron ruokapöydässä. He joutuvat turvautumaan aikalaislähteisiin eli niihin teoksiin, jotka kirjoitettiin lähellä näitä tapahtumia, kuten Suetoniukseen tai Tacitukseen. 

maanantai 29. elokuuta 2016

Tekstejä ja kritiikkiä

Blogin tarkoitus pyörii siis sanan tekstikritiikki ympärillä. Lienee selvää, että aluksi tämä termi on määriteltävä riittävän ymmärrettävästi. Ennen sitä haluan kuitenkin sanoa, että en odota lukijan osaavan muita kieliä kuin suomea, en odota hänen ansainneen teologiasta vähintään B.A.:ta, enkä odota hänen tietävän blogin aiheesta oikeastaan mitään. (Jos jostain syystä osaat muita kieliä, olet teologian tohtori tai olet kirjoittanut aiheesta kirjan, saat anteeksi. Älä kuitenkaan odota minulta aivan heti vastauksia erityisen spesifeihin kysymyksiin.) 

On selvää, että kun puhumme Uudesta testamentista, me puhumme melko suuresta läjästä tekstiä. Sisältäähän tämä teos kreikan kielellä noin 138 000 sanaa! Uuden testamentin teokset siis kirjoitettiin kreikaksi. Tarkemmin sanottuna kyse oli koinee kreikasta, joka oli tavallisten Matti ja Maija Meikäläisten puhuma kieli, erotuksena klassisesta kreikan kielestä. Kuitenkin, kun me puhumme Uudesta testamentista, me puhumme myös tavalla tai toisella kritiikistä. Monille kritiikki on vaarallinen sana ja joidenkin mukaan se on aina negatiivinen sellainen. Mutta Uuden testamentin kohdalla kritiikki on välttämätön asia, ellei haluta lähteä mukaan ”veikkauksen maailmaan”. Tätä lausetta on syytä selittää.

perjantai 26. elokuuta 2016

Paluu menneisyyteen

Paluussa meneisyyteen on aina omat haasteensa. Tämä koskettaa sekä meidän henkilökohtaista elämää ja siihen liittyviä menneitä minuutteja, tunteja, päiviä, kuukausia ja vuosia, kuin myös suurempia universumin tapahtumia. Pahimmassa tapauksessa unohdan mihin laitoin kahvikuppini kaksi minuuttia sitten. Kun palaamme menneisyydessä taaksepäin pidempiä aikoja, joudumme rajallisuutemme vuoksi turvautumaan muihin ihmisiin, kertomuksiin ja teksteihin. Lopultahan menneisyydessä tapahtuneista asioista voi tietää karkeasti ottaen vain kahdella eri tavalla: joku on välittänyt tietoa eteenpäin suullisesti, tai sitten löydämme erinäisiä kirjoituksia, ovat ne sitten paperilla, tietokoneen muistissa tai papyruksella.