Barnabaan evankeliumi — Jeesus Muhammadin edelläjuoksijana

JOHDANTO

Barnabaan evankeliumi on keskiajalla syntynyt, Barnabaksen nimiin laitettu väärennetty evankeliumi. Ikävä kyllä monet muslimit ovat pitäneet sitä jo pidemmän aikaa autenttisena 1. vuosisadan evankeliumina, joka kertoo asiat niin kuin ne ”oikeasti menivät”. Lyhykäisyydessään teoksen Jeesus väittää olevansa pelkkä Jumalan palvelija — ei Jumalan Poika tai Jumala! — joka vain valmistaa tietä suuremmalle ja lopulliselle profeetalle ja Messiaalle eli Muhammadille. Teos tunnetaan myös erityisesti siitä, että Jeesusta ei todellisuudessa ristiinnaulittu lainkaan, vaan petturi Juudas Iskariot ristiinnaulittiin hänen sijaisenaan Jeesuksen näköisenä. Teos antaa siis yhdenlaisen selityksen Koraanin väitteelle, jonka mukaan Jeesus ei kuollut ristillä, vaan ”se vain näytti siltä” (ks. 4:157-159). Barnabaan evankeliumi on tietojeni mukaan ainoa olemassaoleva evankeliumi, jossa Jeesus kuvataan todellisena muslimina.

Tämän kirjoituksen tarkoitus on ensin avata lyhyesti sitä, mitä tutkijat ovat Barnabaan evankeliumista sanoneet (luvut 1-5). Useiden johdantokysymysten käsittelyn jälkeen käyn sitten evankeliumin läpi kronologisesti eli luku luvulta ja teen joitain huomioita kirjan sisällöstä (luku 6). 

KIRJAESITTELY (2/2): Gordon Nickel — The Gentle Answer to the Muslim Accusation of Biblical Falsification

Saavumme nyt Gordon Nickelin kirjan The Gentle Answer to the Muslim Accusation of Biblical Falsification esittelyssä toiseen tekstiin. Kirjan osien 1-2 sisältöä on esitelty aiemmassa tekstissä. Tämä teksti keskittyy kirjan osiin 3 ja 4.

OSA 3

Osan 3 luvut 13-18 käsittelevät täysin Koraania ja sen syntyhistoriaa parhaimman olemassaolevan tutkimuksen näkökulmasta.

KIRJAESITTELY (1/2): Gordon Nickel — The Gentle Answer to the Muslim Accusation of Biblical Falsification

Gordon Nickel, The Gentle Answer to the Muslim Accusation of Biblical Falsification (Bruton Gate, 2015), 493 sivua.

Tämä teksti on ensimmäinen osa kahden tekstin sarjaa. Tarkoitukseni on esitellä kattavasti kristityn islam-tutkija Gordon Nickelin kirjaa The Gentle Answer to the Muslim Accusation of Biblical Falsification (Lempeä vastaus muslimien syytökselle Raamatun turmeltuneisuudesta). Omasta puolestani voin jo tässä kohden todeta, että vaikka olen tähän saakka lukenutkin jo pienen kassillisen erilaista kirjallisuutta islamista ja erityisesti islamin suhteesta kristinuskoon, Nickelin kirja on ehdottomasti paras, selkein, syvällisin ja kaikin tavoin suosittelemisen arvoinen opus. Ainoa harmitukseni on se, etten ole tiennyt hankkia kirjaa käsiini jo aiemmin. Mutta kuka on Godron Nickel ja mistä tässä kirjassa nyt sitten on kyse?

ISLAMIN VÄITTEET MUHAMMADISTA — KRITIIKKI

 

JOHDANTO

Islamin ja kristinuskon välisestä suhteesta on kirjoitettu paljon apologeettista kirjallisuutta, molemmilta puolilta. Yksi mielestäni loistava teos on vuonna 1993 ja uudistettuna versiona vuonna 2002 ilmestynyt teos Answering Islam. Kirjoittajina kirjassa on tunnettu kristitty apologi Norman Geisler sekä muslimista kristityksi kääntynyt Abdul Saleeb (salanimi). Kirja koostuu kolmesta osasta: osassa 1 (luvut 1-6) esitellään mahdollisimman tarkasti islamin perus-paketti ja olennaiset uskonkohdat, osassa 2 (luvut 7-9) annetaan kriittinen vastaus islamin jumalakuvalle, Muhammadille ja Koraanille ja osassa 3 (luvut 10-13) puolustetaan kristillistä näkemystä ja sen peruspilareita, kuten Raamatun luotettavuutta ja Jeesuksen todellista persoonaa.

Yleisesti ottaen Muhammadin paremmuutta ja erinomaisuutta suhteessa aiempiin profeettoihin ja uskontoihin on argumentoitu useammalla erilaisella väitteellä (ks. s. 87), mutta tässä tekstissä niistä keskitytään vain seuraavaan kolmeen:

1. Sekä Vanha että Uusi testamentti sisältävät selkeitä profetioita Muhammadista. 
2. Muhammadin kutsu profeetaksi on ihmeenomainen. 
3. Muhammadin tekemät ihmeet ovat jumalallinen sinetti hänen profeetan asemalleen. [1] 

Tässä tekstissä tehdään lyhyt syväsukellus näihin kolmeen väitteeseen. Kaikki esiinnostamani huomiota tulevat Geislerin & Saleebin kirjasta, muuhun kirjallisuuteen viittaan erikseen viitteissä [].