KIRJA-ARVIO: Sensuroitu - Raamatun muutosten vaiettu historia

Mäkipelto, Ville & Huotari, Paavo. Sensuroitu. Raamatun muutosten vaiettu historia (Helsinki, Otava, 2023), 225 sivua.


JOHDANTO

Silloin, kun Raamatun tekstikritiikistä kirjoitettu kirja ylittää uutiskynnyksen ja sadat ihmiset valuvat kirjastoihin varailemaan kilpaa teosta itselleen, on syytä pysähtyä. En ole nimittäin vieläkään vakuuttunut siitä, että tällainen kansallinen into kertoisi siitä, että nyt kaikki haluavat oppia tekstikritiikkiä. Se kertoo pikemminkin siitä, että teoksen sisältö sopii erinomaisesti aikamme henkeen, jossa klassinen kristinusko saadaan näyttämään ontolta ja Raamattu hyvin ovelasti "peukaloituna". (Tämä kävi myös entistä selvemmäksi, kun selasin netistä useita kirja-arvioita tekstini valmistumisen jälkeen.) Kuten olen joskus kieli poskella sanonut, en tiedä Suomessa montaakaan, jotka olisivat kirjoittaneet Uuden testamentin tekstikritiikistä minua enemmän, mutta ainakaan vielä en ole löytänyt itseäni Mtv3:n tai Ylen studiosta haastateltavana. (Huomaa kuitenkin tässä kohtaa hymiö =) )

Itselleni tilanne näyttäytyy hieman samalta kuin mitä tapahtui joitain vuosia sitten suuressa ja mahtavassa Amerikassa, jossa yksi alansa huippututkija — Bart Ehrman — julkaisi kirjan nimeltä Misquoting Jesus (kirjan otsikko muuten johtaa pahasti harhaan suhteessa kirjan sisältöön, joskaan Ehrman ei itse olisi halunnut kirjalle tätä otsikkoa, mutta kustantaja päätti sen myyvän paremmin). Moni asia täsmää. Bestseller, monia radio- ja tv-haastatteluja ja joskus miltei sana sanasta Ehrmanilta otettua retoriikkaa ja (vääristelyjä) väitteitä. Myös Ehrmanin taustakertomus vaikuttaa ainakin osaltaan samanlaiselta kuin kirjoittajakaksikkomme (tai ainakin toisen heistä, Huotaria en ole tavannut). Ehrman nimittäin kasvoi todella tiukassa fundamentalistisessa kuplassa, jonka hajottua hän ajautui toiseen ääripäähän. Osaltaan Sensuroitu-kirjan menestys on siten tästä Amerikan versiosta vain meille päätynyt jatko-osa, jota olenkin tässä jo pitkän aikaa odotellut.

"OLIMME PIENIÄ LAPSIA KESKUUDESSANNE" (1. Tess. 2:7)

JOHDANTO

On aika palata tekstikriittisten ongelmien pariin! Tällä kertaa huomion kohteena on Paavalin ensimmäinen kirje, 1. Tessalonikalaiskirje, jonka hän lähetti Korintista noin vuonna 50 hiljattain perustamalleen ja vainojen keskellä painivalle seurakunnalle.

Yksi tunnetuimmista tekstikriittisesti haasteellisista jakeista on  kyseisen kirjeen jae 2:7.  Ongelma on mielenkiintoinen monesta syystä. Ensinnäkin kaikki suomenkieliset käännökset ovat valinneet väärän variantin käännettäväkseen, joten lukijan on hyvä pitää kynä esillä, että hän voi tehdä lukemisen jälkeen hieman muutoksia omaan käännökseensä. Lisäksi ongelmasta tekee mielenkiintoisen se, että ero kahden eri variantin välillä on tällä kertaa vain yhdessä kirjaimessa! Joskus se yksi kirjain kuitenkin muuttaa sanan merkityksen radikaalilla tavalla, kuten tässä tapauksessa. 

MARKUKSEN EVANKELIUMI & PIETARIN SILMINNÄKIJÄTODISTUS

JOHDANTO

Tässä tekstissä perustellaan näkemystä, jonka mukaan Markuksen evankeliumi perustuu apostoli Pietarin silminnäkijätodistukseen. Aihe on mielenkiintoinen senkin vuoksi, että myös tekstikriittisillä huomioilla on itse asiassa linkki tähän teemaan, joten siksi tämä teksti löytyy juuri tästä blogista (eikä Eksegeettiseltä safarilta). 

Argumenttini etenee kolmessa vaiheessa. Ensin esittelen varhaisia traditioita liittyen Markuksen evankeliumin syntyyn. Sen jälkeen osoitan, millä tavalla evankeliumin sisäinen todistus tukee ajatusta siitä, että kerronta perustuu nimenomaan Pietarin silminnäkijyyteen. Viimeinen huomioni keskittyy tekstivariantteihin, jotka omalta osaltaan osoittavat, että Markuksen evankeliumin teksti on monin paikoin ainutlaatuista juuri siksi, että se keskittyy kuvaamaan asioita Pietarin ”me-näkökulmasta”.

ELÄKÄÄ KUIN TAIVAAN KANSALAISET! Katsaus Filippiläiskirjeen historiaan ja teologiaan

JOHDANTO

Tässä tekstissä käsitellään (1) Filippin kaupungin historiaa, (2) Apostolien tekojen jakeeseen 16:12 liittyvää tekstikriittistä ongelmaa, (3) Filippin kaupungin roomalaista ilmettä Apostolien teoissa sekä (4) Filippiläiskirjeen teologiaa siinä määrin, kuin se liittyy olennaisella tavalla Filippin kaupungin kulttuuriin ja ajattelutapoihin. Tulemme kiinnittämään erityistä huomiota usein väärinymmärrettyyn jakeeseen, jossa Paavali puhuu siitä miten uskovilla on "taivaan kansalaisuus" (3:20). 


1) FILIPPI

Toisella lähetysmatkallaan apostoli Paavali saapui tiiminsä kanssa Filippiin, jonne hän perusti seurakunnan, ja jonne hän myös lähetti myöhemmin kirjeen (nähtävästi Rooman) vankeudestaan. Filippin kaupunki oli strategisesti merkittävän Via Egnatian tien varrella. Tie oli rakennetty noin 130 eKr., ja se kulki aina Adrianmereltä Bysanttiin yhdistäen Euroopan ja Aasian toisiinsa. Tämä oli kaikkein suorin reitti Rooman ja valtakunnan itäosan välillä. Tärkeän kauppareitin läheisyyden lisäksi läheisten vuorten kulta- ja hopeaesiintymät lisäsivät kaupungin vaurautta. Paavalin aikaan kaupungin asukasluku oli jossain 10 000 nurkilla ja kaupungin ympärysmuurilla oli mittaa reilu 3km ja kaupungin ydinalueen pinta-ala oli vajaa 70 hehtaaria. Kaupungissa puhuttiin sekä latinaa että kreikkaa, joskin arkeologiset löydökset ovat osoittaneet latinankielen hallinneen arkipäiväistä elämää (vain 15% erilaisista piirtokirjoituksista on kreikaksi ja kolikoissakin oli latinankielinen teksti). Erityisen merkittävää Filippissä oli sen läpitunkeva roomalaisuus, joka johtui sen historiasta.