Päivä jolloin rikas mies sai ikävän vastauksen...
Jeesus tunnettiin selvästikin puhujana, jolla oli kyky vetää luokseen runsaasti kuulijoita. Ranta-kokous toisensa jälkeen Jeesus käytti kieltä, joka jäi kuulijoiden mieleen niin syvästi, että niistä puhuttiin vielä vuosikymmenienkin päästä. Lopulta ne selvästikin levisivät laajaan kristilliseen kirjallisuuteen. Yksi tällainen kohta löytyy Matteuksen evankeliumin jakeesta 19:24, josta teen joitain tulkinnallisia ja (tietenkin) tekstikriittisiä huomioita.
"Minä sanon teille: helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."
Tässä lyhyesti se mitä tapahtui juuri ennen. Eräs rahakas mies tuli kysymään Jeesukselta mitä hänen tulisi tehdä, että hän voisi päästä osalliseksi tulevasta elämästä (kreik. ζωὴν αἰώνιον, dsooeen aioonion). Nuori mies ei tietenkään tarkoita kysyä "miten pääsen taivaaseen sitten kun kuolen", koska hän ei ole vääristyneen teologisen sanoman uhri, kuten monet meistä, jotka elävät 2000-luvun länsimaissa. Pikemminkin hän haluaa tietää miten hän varmistaa osallisuutensa tulevasta Jumalan hallintavallasta maan päällä hetkenä, kun Jumala tulisi puuttumaan asioihin ennennäkemättömällä - joskin profeettojen lupaamalla tavalla - jossa pahuus poistettaisiin, vääryys loppuisi ja luomakunta uudistettaisiin. Tämä oli hyvin konkreettinen odotus, jossa vastakkain olivat paha nykyinen maailmanaika ja tuleva hyvä maailmanaika, Jumalan valtakunta.
Kannattanee huomata, että Jeesus itse opetti rukoilemaan, että Jumalan valtakunta tulisi maan päälle kuten se on taivaassa (Matt. 6) ja Paavali odotti tulevaa aikaa, jolloin koko luomakunta uudistettaisiin ja asetettaisiin uudistettujen ihmis-hallitsijoiden alaisuuteen (Room. 8). Johannesta lainatakseni, se olisi päivä, kun taivas laskeutuisi maan päälle (Ilm. 21-22). Miten päästä osalliseksi kaikesta tästä?! (Ks. aiheesta mm. Christopher Wright 2010, luku 3.)
Lyhyen sananvaihdon jälkeen juutalaisesta laista, Jeesus antaa miehelle erikoisen neuvon: hänen tulisi lähteä, antaa omaisuutensa pois ja alettava seuraamaan Jeesusta. Todellakin neuvo, joka oli poikkeuksellinen. Nähtävästi Jeesus näki varsin hyvin, että epäjumalat olivat rakentaneet pesänsä jälleen uuteen paikkaan, kahisevataskuisen miehen sydämeen. Suuresta rahakukkarosta alkoi tulla este todelliselle elämälle. Kun mies oli lähtenyt pää painuksissa pois, Jeesus totesi opetuslapsilleen, että rikkaan on vaikeaa päästä osalliseksi edelläkuvatusta tulevaisuudesta. "Minä sanon teille: helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan." Jeesuksen sanoma ei ollut ostettavissa.
Teknisempiä huomioita
Keskitytäänpäs sitten tarkemmin jakeeseen 24. Tämä on yksi niistä harvoista kohdista, joissa Matteus käyttää evankeliumissaan termiä "Jumalan valtakunta" (12:28; 21:31, 43) hänelle tyypillisemmän "Taivasten valtakunta" -termin sijaan. Jakeet 24-25 kuitenkin osoittavat, että hän käyttää niitä synonyymeinä, eikä niiden välillä ole eroa.
Kannattanee huomata, että Jeesus itse opetti rukoilemaan, että Jumalan valtakunta tulisi maan päälle kuten se on taivaassa (Matt. 6) ja Paavali odotti tulevaa aikaa, jolloin koko luomakunta uudistettaisiin ja asetettaisiin uudistettujen ihmis-hallitsijoiden alaisuuteen (Room. 8). Johannesta lainatakseni, se olisi päivä, kun taivas laskeutuisi maan päälle (Ilm. 21-22). Miten päästä osalliseksi kaikesta tästä?! (Ks. aiheesta mm. Christopher Wright 2010, luku 3.)
Lyhyen sananvaihdon jälkeen juutalaisesta laista, Jeesus antaa miehelle erikoisen neuvon: hänen tulisi lähteä, antaa omaisuutensa pois ja alettava seuraamaan Jeesusta. Todellakin neuvo, joka oli poikkeuksellinen. Nähtävästi Jeesus näki varsin hyvin, että epäjumalat olivat rakentaneet pesänsä jälleen uuteen paikkaan, kahisevataskuisen miehen sydämeen. Suuresta rahakukkarosta alkoi tulla este todelliselle elämälle. Kun mies oli lähtenyt pää painuksissa pois, Jeesus totesi opetuslapsilleen, että rikkaan on vaikeaa päästä osalliseksi edelläkuvatusta tulevaisuudesta. "Minä sanon teille: helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan." Jeesuksen sanoma ei ollut ostettavissa.
Teknisempiä huomioita
Keskitytäänpäs sitten tarkemmin jakeeseen 24. Tämä on yksi niistä harvoista kohdista, joissa Matteus käyttää evankeliumissaan termiä "Jumalan valtakunta" (12:28; 21:31, 43) hänelle tyypillisemmän "Taivasten valtakunta" -termin sijaan. Jakeet 24-25 kuitenkin osoittavat, että hän käyttää niitä synonyymeinä, eikä niiden välillä ole eroa.
Jeesuksen sanat ovat tyypillinen groteskinen lausahdus, jonka tarkoitus on herättää kuulijan mielessä mahdoton ja jopa naurettava mielikuva. Tarkoitus on saada kuulijat kuvittelemaan miltä se todella näyttäisi, kun kameli miettisi neulan edessä "tästä tulee pitkä päivä!" Pohjanmaalla vieraillessaan Jeesus olisi voinut vaikka sanoa "ennemmin Suomen miesten jalkapallomaajoukkue voittaa maailmanmestaruuden kuin tavallinen jurvalainen tulee pääsemään osalliseksi tulevasta maailmanajasta!"
Kameli-lausahdus on hyvin sopiva, koska se oli Palestiinan alueen suurin tunnettu eläin. Myöhemminkin Jeesus rinnastaa pienimmän ja suurimman eläimen haukkuessaan kirjanoppineita: "Te sokeat oppaat! Hyttysen te siivilöitte, mutta nielaisette kamelin!" (23:24) On hyvä tiedostaa, että myöhemmät juutalaiset rabbit käyttivät samantapaista lausumaa, mutta he puhuivat kamelin sijaan elefantin menemisestä neulansilmän läpi (B. Ber. 55b; B. Mes. 38b). Tämä eroavuus selittyy sillä, että tämä lausuma on saanut vaikutteita Mesopotamian alueelta, jossa elefantti oli suurin tunnettu eläin.
Jeesuksen sanat ovat tukalat. Rikkaan pelastuminen on mahdotonta! Tämä johdattaakin meidät muutamiin tekstikriittisiin huomioihin. Nestle-Alandissa (eli standardi kriittisessä kreikankielen editiossa) jakeen 24 kohdalla on melkoinen lista variantteihin liittyvää dataa. Yksikään varintti ei kuitenkaan tule esille suomenkielisissä käännöksissä ja hyvästä syystä: mikään niistä ei ole niin olennainen, että se ansaitsisi maininnan käännöksissä, joissa esitellään vain hyvin merkittäviä eroavuuksia. Lukija saa tässä kuitenkin hyvän esimerkin siitä miten pienistä asioista käsikirjoitusten välisissä eroavuuksissa monesti on kyseessä.
Ensinnäkin sanojen "minä sanon teille" jälkeen joissain käsikirjoituksissa (mm. א, C, L, Z) on lisätty sana 'οτι (hoti), "että". Tämä on tietenkin kieliopillisesti aivan sopiva (minä sanon teille että...), mutta alkuperäisessä tekstissä sitä ei ole, kuten käännöksestämme näkyy.
Toiseksi, joissain harvoissa, myöhemmissä ja toissijaisissa käsikirjoituksissa sana κάμηλον (kameelon, "kameli") onkin vaihtunut sanaan κάμιλον (kamilon, "köysi"). Tämä sana esiintyy muutamissa myöhemmissä minuskeleissa (mm. 579, 1424) kuten myös armeniankielisessä käännöksessä. Se on ollut myös Origeneksen ja Kyrillos Alexandrialaisen tulkinta tästä jakeesta ja tiettävästi muutamat muutkin ovat veikanneet tällaista tulkintaa varhaisina vuosisatoina. Tässä on nähtävästi pyritty helpottamaan "mahdotonta tehtävää", vaikkakin melko surkealla tavalla: köysi ei mahdu neulansilmän läpi sen enempää kuin kamelikaan. Nämä sanat toki lausuttiin samalla tavalla, joten sekaannuskin on mahdollinen. (Hauskaa kyllä, 200-luvulta peräisin oleva Pietarin ja Andreaksen teot -niminen opus kertoo miten Pietarin kautta Jumala todella kasvattaa neulansilmän riittävän isoksi kamelille!) Nämä käsikirjoitukset eivät kuitenkaan haasta alkuperäisen lukutavan varmuutta.
Kolmanneksi, jakeessa on muitakin pieniä variantteja. Esimerkiksi verbi διελθεῖν (dielthein, [kamelin] "mennä läpi"), joka on mm. codex Vaticanuksen (B) lukutapa on joissain käsikirjoituksissa vaihtunut verbiin εἰσελθεῖν (eiselthein; "mennä sisään"), näin mm. codex Sinaiticuksessa (א). Nähtävästi tämä pieni muutos johtuu siitä, juuri tätä verbiä käytetään jakeen lopussa, jossa puhutaan rikkaan "pääsemisestä" Jumalan valtakuntaan ja verbit on haluttu laittaa sopusointuun.
Kameli-lausahdus on hyvin sopiva, koska se oli Palestiinan alueen suurin tunnettu eläin. Myöhemminkin Jeesus rinnastaa pienimmän ja suurimman eläimen haukkuessaan kirjanoppineita: "Te sokeat oppaat! Hyttysen te siivilöitte, mutta nielaisette kamelin!" (23:24) On hyvä tiedostaa, että myöhemmät juutalaiset rabbit käyttivät samantapaista lausumaa, mutta he puhuivat kamelin sijaan elefantin menemisestä neulansilmän läpi (B. Ber. 55b; B. Mes. 38b). Tämä eroavuus selittyy sillä, että tämä lausuma on saanut vaikutteita Mesopotamian alueelta, jossa elefantti oli suurin tunnettu eläin.
Jeesuksen sanat ovat tukalat. Rikkaan pelastuminen on mahdotonta! Tämä johdattaakin meidät muutamiin tekstikriittisiin huomioihin. Nestle-Alandissa (eli standardi kriittisessä kreikankielen editiossa) jakeen 24 kohdalla on melkoinen lista variantteihin liittyvää dataa. Yksikään varintti ei kuitenkaan tule esille suomenkielisissä käännöksissä ja hyvästä syystä: mikään niistä ei ole niin olennainen, että se ansaitsisi maininnan käännöksissä, joissa esitellään vain hyvin merkittäviä eroavuuksia. Lukija saa tässä kuitenkin hyvän esimerkin siitä miten pienistä asioista käsikirjoitusten välisissä eroavuuksissa monesti on kyseessä.
Ensinnäkin sanojen "minä sanon teille" jälkeen joissain käsikirjoituksissa (mm. א, C, L, Z) on lisätty sana 'οτι (hoti), "että". Tämä on tietenkin kieliopillisesti aivan sopiva (minä sanon teille että...), mutta alkuperäisessä tekstissä sitä ei ole, kuten käännöksestämme näkyy.
Toiseksi, joissain harvoissa, myöhemmissä ja toissijaisissa käsikirjoituksissa sana κάμηλον (kameelon, "kameli") onkin vaihtunut sanaan κάμιλον (kamilon, "köysi"). Tämä sana esiintyy muutamissa myöhemmissä minuskeleissa (mm. 579, 1424) kuten myös armeniankielisessä käännöksessä. Se on ollut myös Origeneksen ja Kyrillos Alexandrialaisen tulkinta tästä jakeesta ja tiettävästi muutamat muutkin ovat veikanneet tällaista tulkintaa varhaisina vuosisatoina. Tässä on nähtävästi pyritty helpottamaan "mahdotonta tehtävää", vaikkakin melko surkealla tavalla: köysi ei mahdu neulansilmän läpi sen enempää kuin kamelikaan. Nämä sanat toki lausuttiin samalla tavalla, joten sekaannuskin on mahdollinen. (Hauskaa kyllä, 200-luvulta peräisin oleva Pietarin ja Andreaksen teot -niminen opus kertoo miten Pietarin kautta Jumala todella kasvattaa neulansilmän riittävän isoksi kamelille!) Nämä käsikirjoitukset eivät kuitenkaan haasta alkuperäisen lukutavan varmuutta.
Kolmanneksi, jakeessa on muitakin pieniä variantteja. Esimerkiksi verbi διελθεῖν (dielthein, [kamelin] "mennä läpi"), joka on mm. codex Vaticanuksen (B) lukutapa on joissain käsikirjoituksissa vaihtunut verbiin εἰσελθεῖν (eiselthein; "mennä sisään"), näin mm. codex Sinaiticuksessa (א). Nähtävästi tämä pieni muutos johtuu siitä, juuri tätä verbiä käytetään jakeen lopussa, jossa puhutaan rikkaan "pääsemisestä" Jumalan valtakuntaan ja verbit on haluttu laittaa sopusointuun.
Kuten suurin osa lukijoista varmasti tiedostaa, tämä lausuma löytyy Matteuksen lisäksi Markukselta ja Luukkaalta. Näin ollen jae on yksi hyvä osoitus siitä miten kopioimiseen vaikutti joskus se, että sama lausuma on esillä kaikissa synoptisissa evankeliumeissa (eli Matteuksella, Markuksella ja Luukkaalla). Tässä tapauksessa Jeesuksen sanat löytyvät kolmesta kohdasta: Markus 10:25 - Matteus 19:24 - Luukas 18:25. En lähde tässä kohden kokonaisvaltaiseen tekniseen pyörittelyyn siitä miten Matteus ja Luukas ovat lainanneet Markuksen tekstiä, mutta tässä yksi huomio. Suomenkielellä luettuna jokainen kolmesta kohdasta puhuu tietenkin "neulansilmästä", mutta kreikankieli paljastaa, että jokainen kirjoittaja käyttää siitä erilaista sanaa. Erot ovat pieniä, kuten lukija näkee (ensimmäinen sana tarkoittaa "silmää", toinen "neulaa"):
- Markus: τρυμαλιᾶς τῆς ῥαφίδος (trumalias tees rafidos)
- Matteus: τρυπήματος ῥαφίδος (trupeematos rafidos)
- Luukas: τρήματος βελόνης (treematos belonees)
Toisin sanoen, jokainen kirjoittaja käyttää omanlaista synonyymiä sanalle "silmä" tai "reikä", mutta Markuksella ja Matteuksella on sama sana neulasta (rafidos), kun taas Luukas on vaihtanut sen hieman parempaan sanaan (belonees). Näin ollen synonyymien käyttö eri kirjoittajilla kuuluu asiaan.
Tekstikriittisesti katsottuna Matteuksen jakeessa oleva sana τρυπήματος (trupeematos) onkin vaihtunut Sinaiticuksen alkuperäisen kopioitsijan ja Vaticanuksen kopioitsijan käsissä sanaan τρήματος (treematos), joka on siis Luukkaan käyttämä synonyymi-sana. Lisäksi jotkut käsikirjoitukset (mm. C, K, Θ) käyttävät Markukselta löytyvää sanaa τρυμαλιᾶς (trumalias).
Viimeisenä huomiona voidaan sanoa, että jotkut toisarvoiset käsikirjoitukset ovat jakeen lopussa käyttäneetkin sanoja "taivasten valtakunta", kreik. τῶν οὐρανῶν (toon uuranoon). Tämä muutos on helppo ymmärtää, kun katsomme jakeita 23 ja 24 rinnakkain:
Tekstikriittisesti katsottuna Matteuksen jakeessa oleva sana τρυπήματος (trupeematos) onkin vaihtunut Sinaiticuksen alkuperäisen kopioitsijan ja Vaticanuksen kopioitsijan käsissä sanaan τρήματος (treematos), joka on siis Luukkaan käyttämä synonyymi-sana. Lisäksi jotkut käsikirjoitukset (mm. C, K, Θ) käyttävät Markukselta löytyvää sanaa τρυμαλιᾶς (trumalias).
Viimeisenä huomiona voidaan sanoa, että jotkut toisarvoiset käsikirjoitukset ovat jakeen lopussa käyttäneetkin sanoja "taivasten valtakunta", kreik. τῶν οὐρανῶν (toon uuranoon). Tämä muutos on helppo ymmärtää, kun katsomme jakeita 23 ja 24 rinnakkain:
- 23. Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Totisesti minä sanon teille: rikkaan on vaikea päästä taivasten valtakuntaan (βασιλείαν τῶν οὐρανῶν).
- 24. Ja vielä minä sanon teille: helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan (βασιλείαν τοῦ θεοῦ)."
Näin ollen Matteus käyttää jakeessa 23 sanoja "taivasten valtakunta", mutta jakeessa 24 "Jumalan valtakunta". Jotkut kopioitsijat harmonisoivat tämänkin ja käyttivät "taivasten valtakuntaa" myös jakeen 24 lopussa.
Pointtina on se, että jälleen kerran meillä on käsissä lyhyt teksti, jossa on itse asiassa melko monia variantteja, mutta jotka kaikki ovat perus-lukijoille näkymättömiä. Mutta näissä esimerkeissä kyse on synonyymeista, eikä tekstin merkitys muutu lainkaan riippumatta varianteista. Ainoa merkittävä muutos on toki kameli-variantin vaihtuminen köysi-varianttiin, mutta tämä on selvästi myöhempi muutos, joka ei myöskään levinnyt kovinkaan laajalle käsikirjoituksiin.
Pointtina on se, että jälleen kerran meillä on käsissä lyhyt teksti, jossa on itse asiassa melko monia variantteja, mutta jotka kaikki ovat perus-lukijoille näkymättömiä. Mutta näissä esimerkeissä kyse on synonyymeista, eikä tekstin merkitys muutu lainkaan riippumatta varianteista. Ainoa merkittävä muutos on toki kameli-variantin vaihtuminen köysi-varianttiin, mutta tämä on selvästi myöhempi muutos, joka ei myöskään levinnyt kovinkaan laajalle käsikirjoituksiin.
Kameli neulansilmän läpi? Todellako!?
Jeesuksen sanojen hankaluus ei ole historian aikana koskenut vain hänen opetuslapsiaan, jotka olivat tästä "kovin hämmästyneitä", kuin puulla päähän lyötyjä (j. 25). Erityisesti 1800-luvulla tuli ainakin joissain piireissä suosituksi teoria, jonka mukaan "neulansilmä" oli itse asiassa pieni portti, joka oli osa suurempaa kaupungin porttia. Ihmiset saattoivat kulkea tästä matalasta portista läpi helposti, mutta kamelin täytyi mennä sen alta miltei ryömimällä. Kaikki kantotavarat täytyi riisua pois. Vaikeaa - mutta mahdollista!
Itsekin kuulin tämän selityksen saarnapöntön takaa kotiseurakunnassani vierailleelta (sokealta) pastorilta joskus reilu 10 vuotta sitten ja lukija voi helposti löytää videoita, jotka selittävät jakeen tällä tavalla (mm. täältä). Tämän tulkinta-mallin alkulähde on pyritty paikantamaan eri tavoilla ja tutkijoista riippuen ajatuksen alkuperäisesittäjä palautuu 1400-luvulle, 1000-luvulle tai 800-luvulle. Pyhällä maalla matkustajille voidaan edelleen osoittaa tällainen paikka selityksenä Jeesuksen sanoille.
Vaikka tällaisesta mielikuvasta saa varmasti viihdyttävän osion raamattutunnille, ja se takaa ainakin joidenkin paikalla istuvien kirjoittavan kiireesti paperiin muistiinpanoja, tunnelma kuitenkin latistuu kun mainitsemme, että tällainen "selitys" ei itse asiassa selitä Jeesuksen sanoja niiden alkuperäisessä asiayhteydessä. Kuten aiheen kommentaattorit ovat jo kauan yrittäneet sanoa (Bailey, Evans, France, Hagner, Keener, Osborne, Turner, Witherington, Wright), tähän saakka kukaan ei ole vielä löytänyt todisteita tällaisesta neulansilmä-portista Jerusalemissa. Siitä ei ole mainintaa ei-raamatullisissa lähteissä, eikä hyvin vanhoissa evankeliumin kommentaareissa. Todistuaineiston mukaan tällaista porttia ei ollut olemassa. (Matkustajille Israelissa näytettävä paikka on peräisin keskiajalta.) Jeesuksen sanat tarkoittavat juuri sitä miltä ne kuulostavat. Mahdoton tehtävä!
Kaiku Vanhasta testamentista...
On mielenkiintoista huomata, että Jeesuksen vastauksessa kaikuu melko selvästi sanat, jotka voidaan löytää 1. Mooseksen kirjan jakeesta 18:14. Aabrahamin ja hänen vaimonsa Saara ovat lapsettomia, mutta Jumala on luvannut antaa Aabrahamille jälkeläisen, josta polveutuisi valtavan kokoinen kansa, kuin tähtien paljous taivaalla (1. Moos. 12; 15). Kun taivaalliset sanansaattajat tuovat perheelle viestin, että seuraavana vuonna tähän aikaan Saaralla olisi poika, hän nauraa kuollakseen miettien miten tällainen kääkkä synnyttää yhtään mitään! Jumalallinen vastaus on melko yksinertainen: ryppyinen vanha akka tai ei, jos Jumala halua antaa lapsen, Hän antaa! Jumalalle kaikki on mahdollista! (Yhteyden voi nähdä myös Sakarjan kirjan paljon lupaavaan jakeeseen 8:6.) Tämä on pieni kaiku, mutta koko Uusi testamentti huutaa yhteen ääneen, miten Jumalan lupaukset Aabrahamille ovat toteutuneet Jeesuksessa Kristuksessa. Mahdottomasta tuli mahdollinen, koska Jumala oli antanut lupauksen.
Tämä antaa tärkeän näkökulman käsittelemällemme kertomukselle. Jumalalle kaikki on mahdollista -lauseessa on nimenomaan kyse Aabrahamin perheen jäsenyydestä. Opetuslapset näyttävät olettavan, että varakkuus on merkki Jumalan mielisuosiosta ja ainakin he olisivat mukana valtakunnassa muiden henkilöiden jäädessä kysymysmerkeiksi. Jeesus kääntää tämän ajattelutavan täysin ylösalaisin: rikkaat ovat itse asiassa suurimmassa vaarassa jäädä ulkopuolelle! Jeesus on nyt linkki Jumalan uudistettuun Israeliin (asia, joka on varmuudella UT:n ytimessä). Lakiin keskittymisen sijaan nuorukaisen tulisi keskittyä Jeesukseen. Miksi? Koska tässä uudessa aikakaudessa Israelin jäsenyys ei perustu lain noudattamiseen, vaan Jumalan lähettämän Pelastajan seuraamiseen. (Nuorukainen on ehkä epäonnistunut kymmenen käskyn kohdalla eritoten ensimmäisten käskyjen kanssa, koska niitä Jeesus ei luettele hänelle lainkaan.) Jeesuksen haaste näyttäisi siis olevan aika lailla sama, jota Paavali rullaa esimerkiksi Galatalaiskirjeessä. Lain noudattaminen ei takaa osallisuutta Jumalan uudistetussa Israelissa, koska messias on saapunut.
Aabrahamin todellinen perhe on täällä. Ja se on valtavan kokoinen. Ja se on määritelty Jeesuksen ympärille.
Mikä on sinun epäjumalasi, joka on mahdollisesti esteenä sinun pääsylippusi kohdalla uuteen luomakuntaan? Itse me emme tule sinne väkisin pääsemään. Mutta Jumala teki sen mahdolliseksi ristillä, tyhjällä haudalla ja vuodattamalla Henkensä.
Tämä antaa tärkeän näkökulman käsittelemällemme kertomukselle. Jumalalle kaikki on mahdollista -lauseessa on nimenomaan kyse Aabrahamin perheen jäsenyydestä. Opetuslapset näyttävät olettavan, että varakkuus on merkki Jumalan mielisuosiosta ja ainakin he olisivat mukana valtakunnassa muiden henkilöiden jäädessä kysymysmerkeiksi. Jeesus kääntää tämän ajattelutavan täysin ylösalaisin: rikkaat ovat itse asiassa suurimmassa vaarassa jäädä ulkopuolelle! Jeesus on nyt linkki Jumalan uudistettuun Israeliin (asia, joka on varmuudella UT:n ytimessä). Lakiin keskittymisen sijaan nuorukaisen tulisi keskittyä Jeesukseen. Miksi? Koska tässä uudessa aikakaudessa Israelin jäsenyys ei perustu lain noudattamiseen, vaan Jumalan lähettämän Pelastajan seuraamiseen. (Nuorukainen on ehkä epäonnistunut kymmenen käskyn kohdalla eritoten ensimmäisten käskyjen kanssa, koska niitä Jeesus ei luettele hänelle lainkaan.) Jeesuksen haaste näyttäisi siis olevan aika lailla sama, jota Paavali rullaa esimerkiksi Galatalaiskirjeessä. Lain noudattaminen ei takaa osallisuutta Jumalan uudistetussa Israelissa, koska messias on saapunut.
Aabrahamin todellinen perhe on täällä. Ja se on valtavan kokoinen. Ja se on määritelty Jeesuksen ympärille.
Mikä on sinun epäjumalasi, joka on mahdollisesti esteenä sinun pääsylippusi kohdalla uuteen luomakuntaan? Itse me emme tule sinne väkisin pääsemään. Mutta Jumala teki sen mahdolliseksi ristillä, tyhjällä haudalla ja vuodattamalla Henkensä.
KIRJALLISUUTTA
Davies, W. D. & Allison, Dale. C. 1997. A Critical and Exegetical Commentary on the Gospel According to Saint Matthew, Volume 3. Edinburg: T&T Clark.
Evans, Craig. A. 2012. Matthew. New Cambridge Bible Commentary. Cambridge: University Press.
France, R. T. 2007. The Gospel of Matthew. The New International Commentary on the New Testament. Grand Rapids: William B. Eerdmans Publishing Company.
Metzger, Bruce. 1994 (8. painos 2007.) A Textual Commentary on the Greek New Testament. 2. edition. A Companion Volume to the United Bible Societies. Lontoo & New York: United Bible Societies.
Nestle-Aland. Novum Testamentum Graece. 28th rev. ed. 2013. Münster: Deutsche Bibelgesellschaft.
Nolland, John. 2005. The Gospel of Matthew. A Commentary on the Greek Text. The New International Greek Testament Commentary. Grand Rapids: William B. Eerdmans Publishing Company / Bletchley: The Paternoster Press.
Osborne, Grant. R. 2010. Matthew. Exegetical Commentary on the New Testament. Grand Rapids: Zondervan.
Turner, David. L. 2008. Matthew. Baker Exegetical Commentary on the New Testament. Grand Rapids: Baker Academic.
Witherington, Ben III. 2006. Matthew. Smyth & Helwys Bible Commentary. Macon: Smyth&Helwys.
Wright, Christopher. J. H. 2010. The Mission of God's People: A Biblical Theology of the Church's Mission. Grand Rapids: Zondervan.
Wright, N. T.
Hagner, Donald A. 1993. Matthew 14-28. Word Biblical Commentary 33A. Dallas: Word Books.
Keener, Craig. S. 1999. A Commentary on the Gospel of Matthew. Grand Rapids: William B. Eerdmans Publishing Company.
Keener, Craig. S. 1999. A Commentary on the Gospel of Matthew. Grand Rapids: William B. Eerdmans Publishing Company.
Metzger, Bruce. 1994 (8. painos 2007.) A Textual Commentary on the Greek New Testament. 2. edition. A Companion Volume to the United Bible Societies. Lontoo & New York: United Bible Societies.
Nestle-Aland. Novum Testamentum Graece. 28th rev. ed. 2013. Münster: Deutsche Bibelgesellschaft.
Nolland, John. 2005. The Gospel of Matthew. A Commentary on the Greek Text. The New International Greek Testament Commentary. Grand Rapids: William B. Eerdmans Publishing Company / Bletchley: The Paternoster Press.
Osborne, Grant. R. 2010. Matthew. Exegetical Commentary on the New Testament. Grand Rapids: Zondervan.
Turner, David. L. 2008. Matthew. Baker Exegetical Commentary on the New Testament. Grand Rapids: Baker Academic.
Witherington, Ben III. 2006. Matthew. Smyth & Helwys Bible Commentary. Macon: Smyth&Helwys.
Wright, Christopher. J. H. 2010. The Mission of God's People: A Biblical Theology of the Church's Mission. Grand Rapids: Zondervan.
Wright, N. T.
- 1996. Jesus and the Victory of God. Christian Origins and the Question of God 2. Minneapolis: Fortress Press.
- 2002. Matthew for Everyone. Part 2 (Chapters 16-28). Lontoo: SPCK.
Kiitos tekstistä jälleen! Sellaiselle joka etsii lisälukemista suomeksi, niin sitä tarjoilee mm. eksegetiikan prof. Lauri Thurén kirjassaan "Kameli neulansilmästä".
VastaaPoistaThänks Markus! Enpäs tiennytkään tuosta ἀδελφός Thurenin kirjasta. Otsikko ainakin on kohdallaan =D
Poista