tiistai 17. heinäkuuta 2018

EVANKELIUMI MATTEUKSEN MUKAAN (1/2) — Tekstihistoriaa

Johdanto

Uuden testamentin tekstien kärkeen valikoitui hyvin nopeasti evankeliumi Matteuksen mukaan. Tässä tekstissä avataan vähän sitä ovea, joka tuo valoa tämän evankeliumin varhaisiin käsikirjoituksiin. 


1 Yleisiä tekstikriittisiä huomioita

Tässä muutamia yleisiä huomioita yleissivistyksen vuoksi. Uuden testamentin tekstihistoriasta on hyvä tietää ainakin sen verran, että eri teokset saivat osakseen erilaisen määrän huomiota. Uuden testamentin eri teoksien välillä on nimittäin nähtävissä rajuja eroja mitä tulee siihen miten paljon mitäkin teoksia kopioitiin. Tekstitodisteet osoittavat, että evankeliumit ovat selvä suosikki kopiointihistoriassa, Ilmestyskirjan jäädessä viimeiseksi (Holmes 2001, 49; Metzger & Ehrman 2005, 51):


  • Evankeliumit: noin 2300 käsikirjoitusta
  • Paavalin kirjeet: noin 800 käsikirjoitusta
  • Apostolien teot ja katoliset kirjeet: noin 700 käsikirjoitusta
  • Ilmestyskirja: noin 300 käsikirjoitusta


Evankeliumit olivat siis selvästi suosituin kirjallisuslaji ja siksi niitä kopioitiin eniten. Suhteessa häntäpäässä olevaan Ilmestyskirjaan evankeliumeita kopioitiin noin seitsemän kertaa enemmän! Siirrymme nyt tarkastelemaan Matteuksen evankeliumia tässä kokonaisuudessa. 


maanantai 2. heinäkuuta 2018

Kirjaesittely: Charles Hillin "Who Chose the Gospels?"

Hill, Charles. E. Who Chose the Gospels? Probing the Great Gospel Conspiracy (Oxford: Oxford University Press, 2012 [2010]), 295 sivua.


Charles E. Hill on Uuden testamentin ja varhaiskristillisyyden professori, jonka toimipaikkana on tällä hetkellä reformoitu teologinen seminaari Orlandossa, Floridassa. Itselleni hän on tullut tutuksi aiemmin mm. hänen yhdessä Michael Krugerin kanssa editoimasta kirjastaan The Early Text of the New Testament (2012).

Pääsyy siihen miksi tämä kirja esitellään tässä blogissa on yksinkertainen: se on oiva esimerkki siitä miten olennaista roolia varhaisten käsikirjoitusten tutkimus näyttelee monissa tärkeissä teologis-historiallisissa kysymyksissä. Yksi tällainen esimerkki on tutkimus liittyen neljän kanonisen evankeliumin vakiintumisprosessista varhaisina vuosisatoina. (Näin siitä huolimatta, että tämä osa-alue on vain pieni osa kirjan kokonaisargumenttia.)