Textus Receptus vs. kriittinen teksti, osa 5: Roomalaiskirje

Johdanto

Tämä teksti jatkaa pidempää tekstisarjaa, jossa käsitellään kriittisen kreikankielisen edition ja Textus Receptuksen välisiä eroavuuksia. Tähän saakka sarjassa on jo ilmestynyt osat 1 (Johdanto), 2 (Matteus & Markus), 3 (Luukas & Johannes) ja 4 (Apostolien teot). Jos olet juuri tullut tälle sivustolle, suosittelen ensin tsekkaamaan aiempia tekstejä, että pääset kärryille siinä, mitä tässä tekstissä ajetaan takaa.

Tässä tekstissä vertailen Textus Receptusta kriittisen edition tekstiin pelkästään Roomalaiskirjeen osalta. Saavumme siis tässä pitkässä sarjassa Paavalin kirjeisiin! 

Yksi pieni huomio, jonka lukijan on hyvä huomata: siinä kun codex Aleksandrinus oli pääasiallinen bysanttilaista tekstisukua edustava käsikirjoitus evankeliumeissa, Paavalin kirjeissä sen teksti edustaa pikemminkin aleksandrialaista tekstimuotoa (joskin sen teksti on kuitenkin lähempänä Sinaiticusta kuin Vaticanusta).

Textus Receptus vs. kriittinen teksti, osa 4: Apostolien teot

JOHDANTO

Saavumme kriittistä editiota (KE) ja Textus Receptusta (TR) vertailevassa tekstisarjassamme nyt Apostolien tekoihin. Löydät aiemmat tätä aihetta käsittelevät tekstit täältä: osa 1, osa 2, osa 3. Apostolien teoissa on kymmenen jaetta tai jaejaksoa, joissa kriittinen teksti eroaa merkittävällä tavalla TR:n tekstistä. Sisällysluettelo näkyy tässä:


2:30: Jumala asettaa Daavidin jälkeläisen, Kristuksen, valtaistuimelle
4:25: Pyhän Hengen kautta
8:37: Etiopialaisen hoviherran uskontunnustus
9:5-6: Lisäyksiä ja harmonisaatiota jakeiden 22:10 & 26:14 kanssa, mutta täysin ilman kreikankielisten tekstien tukea
10:30: ”(Paastosin ja) rukoilin”
15:34: Mutta Silas päätti kuitenkin jäädä heidän luokseen…
16:7: Jeesuksen Henki ei sallinut sitä
23:9: ”Älkäämme taistelko Jumalaa vastaan!” (harmonisaatio, jae 5:39)
24:6-8: Selitys Paavalin kiinniottamisen hetkeen
28:29: Juutalaiset lähtivät pois väitellen kiivaasti keskenään

Textus Receptus vs. kriittinen teksti, osa 3: Luukkaan ja Johanneksen evankeliumit

Johdanto

Etenemme tässä kriittistä tekstiä ja Textus Receptusta vertailevassa tekstisarjassa nyt Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeihin. Tekstin lopussa teen sitten omat johtopäätökseni evankeliumien perusteella siiitä, millä viidellä eri tavalla kriittisen edition (KE) teksti eroaa Textus Receptuksen (TR) tekstistä. Lisäksi teen yhteenvedon nk. "puuttuvista jakeista".

Textus Receptus vs. kriittinen teksti, osa 2: Matteuksen ja Markuksen evankeliumit

JOHDANTO

Edellinen teksti toimi johdantona pidempään tekstisarjaan, jossa tarkoitukseni on verrata Textus Receptuksen (TR) tekstiä kriittisen kreikankielisen edition kanssa (KE). Sen lisäksi, että esittelin Keith Wardin KJVParallelBible-sivustoa, tein omat yhdeksän huomioitani TR:n ja KE:n välisistä eroavuuksista. Nyt on kuitenkin aika sukeltaa hieman syvemmällä ja keskittyä hieman olennaisimpiin muutoksiin näiden kahden eri tekstin välillä. Jotta tekstini ei valuisi aivan liian pitkäksi, julkaisen nyt huomioni evankeliumeista kahdessa osassa: tämä teksti käsittelee vain Matteuksen ja Markuksen evankeliumeissa olevia eroavuuksia ja tuleva teksti Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeissa olevia eroavuuksia. Muun UT:n osat julkaisen ripotellen joskus myöhemmin. 

Textus Receptus vs. kriittinen teksti, osa 1: KJVParallelBible-sivuston esittelyä

JOHDANTO

Tämä teksti on osa pidempää tekstisarjaa, jossa käsittelen erityisesti Textus Receptuksen tekstiä suhteessa nykyiseen kriittiseen kreikankieliseen editioon. Aihe liittyy olennaisesti aiempaan postaukseeni, jossa esittelin James Whiten kirjaa The King James Only Controversy. Tässä tekstissä esittelen ensin hieman Textus Receptusta, jonka jälkeen esittelen Mark Wardin luomaa sivustoa, jonka avulla lukija voi helposti löytää kaikki olennaiset erot Textus Receptuksen ja kriittisen edition välillä. Tämän sivuston pohjalta olen tehnyt omat huomioni Textus Receptuksen ja kriittisen tekstin välillä ja jakanut ne yhdeksään eri aihealueeseen. 

KIRJAESITTELY: James White: The King James Only Controversy

 

Bethany House, 2009, 364 sivua.

JOHDANTO

James White on tunnettu yhdysvaltalainen kristitty apologi, joka tykkää debatoida paljon niin ateistien, muslimien kuin toisinajattelevien kristittyjenkin kanssa. White on laajasti perehtynyt erilaisiin teemoihin, kuten Koraaniin ja Uuden testamentin tekstikritiikkiin. Hän toimii johtajana Alpha & Omega Mininstries -nimisessä organisaatiossa. Tässä tekstissä esitelty kirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1995, mutta siitä ilmestyi toinen korjattu painos vuonna 2009, johon tämä teksi perustuu.  

Monelle suomalaiselle raamatunlukijalle saattaa tulla hieman yllätyksenä se, millaisia kierroksia raamatunkäännöskysymykset ottavat Amerikassa. Erityisesti konservatiivisten (monesti baptistien) kristittyjen piireissä on nostettu yksi käännös ylitse muiden: alun perin vuonna 1611 julkaistu King James Version (johon viittaan jatkossa lyhennöksenä KJV). (Käännökseen viitataan kirjallisuudessa monesti myös sanoilla English Authorised Version.) Kuten pian huomaamme, tämä yltiöpäinen KJV:n fanitus voi saada hyvin erilaisia painotuksia, mutta pääpointtina on se, miten se nostetaan ylitse muiden käännösten, tavalla tai toisella. Vaikka en ole lainkaan paras henkilö arvioimaan sitä, millaisia näkemyksiä Suomessa liikkuu käännöskysymyksiin liittyen, osaan sen verran kuitenkin sanoa, että meilläkin on olemassa yksilömme, jotka vannovat tavalla tai toisella juuri KJV:n varaan (toinen ryhmittymä taas painottaa erityisesti 1933/38-käännöstä, mutta se ei nyt kuulu tämän tekstin piiriin edes teoriassa). Erilaisten käännösten arvioimisen taustalla on tässä tapauksessa myös se tilanne, että KJV perustuu erilaiseen ”alkutekstiin” kuin modernit raamatunkäännökset ja juuri tämä on aiheuttanut paljon painia ja keskustelua siitä, mitä ”alkutekstiä” meidän nyt sitten tulisi seurata. Tässä kohden totean vain tiivistäen, että siinä kun meidän suomenkieliset käännöksemme aina 1900-luvulta alkaen ovat perustuneet kriittiseen kreikankieliseen editioon (Nestle-Alandin editiot), vanhemmat käännökset, kuten meidän Biblia tai heidän KJV perustuvat nk. Textus Receptukseen, jonka teksti on monissa yksityiskohdissa yleensä hieman pidempi. Mutta ei tästä nyt vielä enempää, annetaan Whiten selittää asiat auki tarkemmin!

VASTAUS MAUNO MATTILALLE — Takaisin historiaan

1 JOHDANTO 

Aion tehdä tässä blogissa nyt jotain ennennäkemätöntä: puuttua Suomessa velloviin virheellisiin ajatuksiin koskien Uuden testamentin tekstiä, käännöksiä ja historiaa. 

Ajatukseni varmistui, kun ajauduin joitain päiviä sitten katsomaan YouTubessa Mauno Mattilan opetusvideota, joka on otsikoitu "Uskonpuhdistajien Raamattu" (2016). Katsojamääristä ja peukuista päättelen, että Mattilan selityksille on kysyntää. Koska tämä teksti on vastaus nimenomaiseen videoon, suosittelisin tietenkin sen katsomista tähän pohjalle, koska vasta silloin tekstini avautuu oikealla tavalla. On mahdollista, että lukija, joka ei ole käsiteltäviin asioihin juuri koskaan törmännyt, voi kokea olevansa hieman hakusessa. Tai sitten ei.

Anssi Tiittanen raportoi Ristin Voitossa (6.4.2011, s. 4) lehden teettämästä tutkimuksesta, jossa kyseltiin mitä raamatunkäännöstä helluntaikansa suosii. Vajaa 500:n vastaajan perusteella tulos oli seuraava:

• 1933/38-käännös: 58% 
• 1992-käännös: 28% 
• Raamattu Kansalle -käännös: 11% 
• Muu: 1%