ILMESTYSKIRJA: Näkemys Jumalasta Uusiksi! 2/2

Tämä kirjoitus jatkaa siitä mihin edellinen kirjoitus jäi. 


3 Kuvaus Jeesuksesta

Käsittelen tässä rytäkässä lyhyesti Johanneksen kuvausta Jeesuksesta messiaana Daavidin jälkeläisenä, jakeissa 1:5-6 olevia tekstivariantteja ja Johanneksen antamaa doksologiaa Jeesukselle. Tässä vielä viittauksen apuna teksti, jota käsittelen:

"4. Johannes seitsemälle Aasian seurakunnalle: Armo teille ja rauha häneltä, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, ja niiltä seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä, 5.  ja Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, häneltä, joka on kuolleitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija! Hänelle, joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä 6. ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen, hänelle kunnia ja voima aina ja iankaikkisesti! Amen." (1:4-6, 1938-käännös.)

ILMESTYSKIRJA: Näkemys Jumalasta Uusiksi! 1/2

Voi miten pahasti laiminlyöty teos...

Olin muutama vuosi sitten mukana jumalanpalveluksessa, jossa eräs nuorehko nainen (tarkemmin sanottuna entinen tyttöystäväni ja nykyinen vaimoni) piti rohkeasti vajaa tunnin mittaisen opetuksen Ilmestyskirjan sisällöstä. Jumalanpalveluksen jälkeen kuulin erään vanhemman miehen sanovan (ipsissima vox) "nyt tätä kirjaa itse asiassa uskaltaa jopa lukea!" Kuulija oli siis sitä mieltä, että luennoitsija oli onnistunut tuomaan kirjasta esiin jotain sellaista, johon hän ei ollut aiemmin nähtävästi törmännyt. Jotain lohduttavaa.

Olen itse(kin) nähnyt melko paljon sitä miten monet käsittelevät Ilmestyskirjaa kuin kristallipalloa. Olen kuullut huhuja siitä miten Johannes varoittaa katolisista tai luterilaisista ja olen nähnyt kaavioita, joissa ohjuksien lentoratoja on selitetty profeettojen jaenumeroilla. Monella tavalla siis kirjan teologisesti rikas sisältö on joko jäänyt kaiken melskaamisen jalkoihin tai sitten kirjan sanomaan ei ole oikeastaan kunnolla edes paneuduttu. En oleta ymmärtäväni kirjan jokaista jaetta, mutta oletan ymmärtäväni ainakin jollain lailla miten Johannes pyrkii kuvaamaan Jeesusta kirjan alusta loppuun saakka. Jos olet kiinnostunut siitä kuka Jeesus Johanneksen mukaan (todella) on, tai itse asiassa, kuka Jumala Johanneksen mukaan on, sinnittele teksti loppuun. Se voi palkita. 

Ja kuten blogin sisältöön kuuluu, tulemme myös törmäämään tekstikriittisiin ongelmiin.

Galatalaiskirje 4:4-6: variantteja ja kolminaisuus-teologiaa

Johdantoa

Monella lukijalla on Paavalin kirjeitä lukiessaan kiusaus edetä nopealla temmolla pieniin yksityiskohtiin liikaa pysähtymättä. Kuitenkin jokainen, joka alkaa käyttää aikaansa Paavalin teologisten näkemysten selvittämiseen tulee huomaamaan nopeasti, että pienilläkin tekstin yksityiskohdilla on monesti äärimmäisen suuri merkitys. Kuten Timo Eskola eräässä kirjassaan kerran kehotti, Paavalia on opittava lukemaan hitaasti. [1] 

Tässä tekstissä haluan tuoda esiin yhden tällaisen esimerkin, jossa pysähtyminen yksityiskohtiin avaa eteemme teologisia aarteita. Kyseessä on Galatalaiskirjeen jae 4:6 ja se liittyy erityisesti kristologiaan eli näkemykseemme Jeesuksesta ja hänen asemastaan Jumalan pelastussuunnitelmassa. Aloitan tekemällä muutamia tekstikriittisiä huomioita, jonka jälkeen siirryn kuvaamaan aiheen asiantuntijoiden löytöjä jakeen ympäriltä. Tekstin tarkoitus on osoittaa, että Jeesus ei ole Paavalin teologiassa kuka tahansa, vaan hän on Jumalan henkilökohtainen itseilmoitus, aivan kuten Pyhän Hengen toiminta. Paavali uskoi Jeesuksen ennaltaolemiseen, ja hänen inkarnaatioonsa (eli lihaksi tulemiseen). Tavalla tai toisella Jeesus ja Henki tulee siten lukea sisään sanaan "Jumala". Lopuksi käsittelen Paavalin tekstissä painottamaa uutta exodusta, jossa Jumalan persoona ja henkilöllisyys on ilmoitettu lopullisesti Jeesuksessa ja Hengen toiminnassa. (Paavali ei tunnetusti kykene tekemään teologiaa ilman, että hän on vanhatestamentillisen kertomuksen kielikuvien kyllästämä.) Lyhyesti sanottuna: olemme jälleen kolminaisuuden äärellä. 

Kolminaisuus-teologiaa Luukkaalla?

Luukas & Kolminaisuus... what?!

Tämä teksti olettaa lukijoilta ainakin jonkintasoista tietotaitoa kristillisestä teologiasta ja siihen liittyvistä kiemuroista, mutta toivon aihetta tuntemattoman lukijan pysyvän kärryillä, ainakin pääpointeista puhuttessa. 

Tämä teksti seuraa melko tarkasti Uuden testamentin professori C. Kavin Rowen artikkelia (2003). Tätä kaveria on melko yleisesti ottaen pidetty nuoren polven teologeista melko varteenotettavana ja ehkä jopa nousevana "tähtenä". Artikkeli on otsikoitu tittelillä "Luukas ja kolminaisuus(oppi)". Duke Universityssä tällä hetkellä opettava Rowe on kirjoittanut melko paljon Luukkaan teoksista ja erityisesti niiden sisältämästä teologiasta koskien Jeesuksen Herruutta. Itse luin hiljattain hänen loistavan kirjansa "World Upside Down: Reading Acts in the Graeco-Roman Age" (2010), joka on Regentissä pakollisena tahkottavana meneillään olevalla Apostolien tekojen kurssilla.