Pastoraalikirjeiden kirjoittajuuskysymys

JOHDANTO

Uuden testamentin opiskelijat joutuvat Paavalin kirjeiden osalta tottumaan miltei kaikkialla toistettuun mantraan, jonka mukaan vain seitsemän Paavalin kolmestatoista kirjeestä ovat todella aitoja (Roomalaiskirje, 1. ja 2. Korinttilaiskirje, Galatalaiskirje, Filippiläiskirje, 1. Tessalonikalaiskirje ja kirje Filemonille), kun taas muut kirjeet ovat myöhemmän ”Paavalin koulukunnan” tuottamia teoksia. Kaikkien kirjeiden kohdalla skeptisyys ei ole kuitenkaan samalla tasolla, mutta erityistä skeptisyyttä on osoitettu nk. ”pastoraalikirjeitä” kohtaan, termi, jolla viitataan siis 1. ja 2. Timoteuskirjeeseen ja Tiituskirjeeseen. Kaikki tutkijat eivät suinkaan ole tätä näkemystä hyväksyneet. Yksi hyvä esimerkki on Gordon Feen teos Pauline Christology (2007), joka on mammuttimainen tutkimus Paavalin kristologiasta. Fee pitää kaikkia 13 Paavalin kirjettä aitona ja esittää aika ajoin murskaavaa kritiikkiä vastapuolen argumentaatiolle. Omasta puolestani muistan, kun jouduimme Regent Collegen Uuden testamentin johdantokurssilla kirjoittamaan esseen jonkun Uuden testamentin teoksen kirjoittajuuskysymyksestä ja päätin silloin tarttua Efesolaiskirjeen haasteisiin. Kirjapinon edessä huomasin kerta toisensa jälkeen, miten huonoja argumentteja tämän kirjeen aitoutta vastaan oikeasti esitettiin (olin oikeasti odottanut jotain murskaavampaa). 

Barnabaan evankeliumi — Jeesus Muhammadin edelläjuoksijana

JOHDANTO

Barnabaan evankeliumi on keskiajalla syntynyt, Barnabaksen nimiin laitettu väärennetty evankeliumi. Ikävä kyllä monet muslimit ovat pitäneet sitä jo pidemmän aikaa autenttisena 1. vuosisadan evankeliumina, joka kertoo asiat niin kuin ne ”oikeasti menivät”. Lyhykäisyydessään teoksen Jeesus väittää olevansa pelkkä Jumalan palvelija — ei Jumalan Poika tai Jumala! — joka vain valmistaa tietä suuremmalle ja lopulliselle profeetalle ja Messiaalle eli Muhammadille. Teos tunnetaan myös erityisesti siitä, että Jeesusta ei todellisuudessa ristiinnaulittu lainkaan, vaan petturi Juudas Iskariot ristiinnaulittiin hänen sijaisenaan Jeesuksen näköisenä. Teos antaa siis yhdenlaisen selityksen Koraanin väitteelle, jonka mukaan Jeesus ei kuollut ristillä, vaan ”se vain näytti siltä” (ks. 4:157-159). Barnabaan evankeliumi on tietojeni mukaan ainoa olemassaoleva evankeliumi, jossa Jeesus kuvataan todellisena muslimina.

Tämän kirjoituksen tarkoitus on ensin avata lyhyesti sitä, mitä tutkijat ovat Barnabaan evankeliumista sanoneet (luvut 1-5). Useiden johdantokysymysten käsittelyn jälkeen käyn sitten evankeliumin läpi kronologisesti eli luku luvulta ja teen joitain huomioita kirjan sisällöstä (luku 6). 

KIRJAESITTELY (2/2): Gordon Nickel — The Gentle Answer to the Muslim Accusation of Biblical Falsification

Saavumme nyt Gordon Nickelin kirjan The Gentle Answer to the Muslim Accusation of Biblical Falsification esittelyssä toiseen tekstiin. Kirjan osien 1-2 sisältöä on esitelty aiemmassa tekstissä. Tämä teksti keskittyy kirjan osiin 3 ja 4.

OSA 3

Osan 3 luvut 13-18 käsittelevät täysin Koraania ja sen syntyhistoriaa parhaimman olemassaolevan tutkimuksen näkökulmasta.

KIRJAESITTELY (1/2): Gordon Nickel — The Gentle Answer to the Muslim Accusation of Biblical Falsification

Gordon Nickel, The Gentle Answer to the Muslim Accusation of Biblical Falsification (Bruton Gate, 2015), 493 sivua.

Tämä teksti on ensimmäinen osa kahden tekstin sarjaa. Tarkoitukseni on esitellä kattavasti kristityn islam-tutkija Gordon Nickelin kirjaa The Gentle Answer to the Muslim Accusation of Biblical Falsification (Lempeä vastaus muslimien syytökselle Raamatun turmeltuneisuudesta). Omasta puolestani voin jo tässä kohden todeta, että vaikka olen tähän saakka lukenutkin jo pienen kassillisen erilaista kirjallisuutta islamista ja erityisesti islamin suhteesta kristinuskoon, Nickelin kirja on ehdottomasti paras, selkein, syvällisin ja kaikin tavoin suosittelemisen arvoinen opus. Ainoa harmitukseni on se, etten ole tiennyt hankkia kirjaa käsiini jo aiemmin. Mutta kuka on Godron Nickel ja mistä tässä kirjassa nyt sitten on kyse?

ISLAMIN VÄITTEET MUHAMMADISTA — KRITIIKKI

 

JOHDANTO

Islamin ja kristinuskon välisestä suhteesta on kirjoitettu paljon apologeettista kirjallisuutta, molemmilta puolilta. Yksi mielestäni loistava teos on vuonna 1993 ja uudistettuna versiona vuonna 2002 ilmestynyt teos Answering Islam. Kirjoittajina kirjassa on tunnettu kristitty apologi Norman Geisler sekä muslimista kristityksi kääntynyt Abdul Saleeb (salanimi). Kirja koostuu kolmesta osasta: osassa 1 (luvut 1-6) esitellään mahdollisimman tarkasti islamin perus-paketti ja olennaiset uskonkohdat, osassa 2 (luvut 7-9) annetaan kriittinen vastaus islamin jumalakuvalle, Muhammadille ja Koraanille ja osassa 3 (luvut 10-13) puolustetaan kristillistä näkemystä ja sen peruspilareita, kuten Raamatun luotettavuutta ja Jeesuksen todellista persoonaa.

Yleisesti ottaen Muhammadin paremmuutta ja erinomaisuutta suhteessa aiempiin profeettoihin ja uskontoihin on argumentoitu useammalla erilaisella väitteellä (ks. s. 87), mutta tässä tekstissä niistä keskitytään vain seuraavaan kolmeen:

1. Sekä Vanha että Uusi testamentti sisältävät selkeitä profetioita Muhammadista. 
2. Muhammadin kutsu profeetaksi on ihmeenomainen. 
3. Muhammadin tekemät ihmeet ovat jumalallinen sinetti hänen profeetan asemalleen. [1] 

Tässä tekstissä tehdään lyhyt syväsukellus näihin kolmeen väitteeseen. Kaikki esiinnostamani huomiota tulevat Geislerin & Saleebin kirjasta, muuhun kirjallisuuteen viittaan erikseen viitteissä [].

Tekstikriittinen keskustelu teoksessa Etsin Allahia, löysin Jeesuksen

Johdanto

Olen viime päivinä lukenut uudelleen läpi Nabeel Qureshin kirjaa Etsin Allahia, löysin Jeesuksen (Perussanoma, 2015). Kirja on rehellinen ja syväluotaava kuvaus siitä, miten hurskas muslimi alkaa toden teolla tutustua tarkemmin niin Raamattuun kuin Koraaniin ja Jeesukseen ja Muhammadiin sillä seurauksella, että hän päättää lopulta hylätä islamin ja kääntyä kristinuskoon. 

Koska olen viime aikoina sekä kirjoittanut että puhunut muslimien tahrif-opista eli väitteestä, jonka mukaan Raamattu ja erityisesti Uusi testamentti on turmeltunut syvätasolla, halusin käydä uudelleen läpi sen, millä tavoin Qureshi muutti mielensä tässä asiassa (luin kirjan ensimmäisen kerran jo vuosia sitten). Tässä tekstissä käyn läpi mainitun kirjan lukuja 21&22. Näissä luvuissa Qureshi tiivistää, millaista keskustelua hän kävi ystävänsä Davidin kanssa aiheesta. Tarkoitukseni on osoittaa, millaisia argumentteja muslimeille aiheesta opetetaan. Paljastuu, että oikeastaan pelkät perus tiedot Uuden testamentin tekstikritiikistä riittävät vaientamaan perus väitteet Uuteen testamenttiin liittyen. 

Mukana Niiranen & Marjokorpi -ohjelmassa

Viikko sitten olin tuttuun tapaan opettamassa Uuden testamentin tekstikritiikin perusteita Ryttylän Kansanlähetysopiston apologialinjalla. Siihen jatkeeksi teimme Miikkan ja Santerin kanssa samasta aiheesta haastattelun Niiranen & Marjokorpi -ohjelmaan. Jaksossa käsitellään useita aihealueita, kuten Uuden testamentin tekstejä suhteessa muuhun antiikin ajan kirjallisuuteen. Käykäähän katsomassa!