Kirkkoisien lainaukset

Totta se on!

Tekstikritiikkikirjoissa esiintyy melko tunnettu (ja tosi!) iskulause, jonka mukaan periaatteessa koko Uuden testamentin teksti voitaisiin rekonstruoida eli ennallistaa kirkkoisien lainausten perusteella. Vaikka kaikki kreikankieliset käsikirjoitukset tuhoutuisivat, koko Uuden testamentin teksti voitaisiin käytännössä kasata kokoon tutkimalla sitä valtavaa määrää teksiä, joita varhaisten vuosisatojen oppineet kirjoittivat. (Väite löytyy mm. standardi-teoksesta, jonka ovat kirjoittaneet Bruce Metzger & Bart Ehrman, s.126).

Yllä sanottu tarkoittaa rautalangastaväännettynä seuraavaa. Kuvittele hypoteettinen tilanne, jossa joku kykenisi yhdessä yössä tuhoamaan kaikki olemassaolevat kreikankieliset käsikirjoitukset sekä kaikki käännökset ja lektionaarit. Toisin sanoen, jos taulukostamme ruksattaisiin pois kaksi ensimmäistä ryhmää, me emme siltikään jäisi puille paljaille. Varhaisina vuosisatoina eläneet kirkkoisät lainasivat ja viittaisivat Uuden testamentin teksteihin niin paljon, että heidän teostensa pohjalta koko Uusi testamentti kyettäisiin käytännössä liimata uudelleen kasaan.

Kirkkoisien tekstejä ei tietenkään tarvita näin radikaaliin tilanteeseen, koska emme tietenkään ole menettäneet niitä tuhansia säilyneitä käsikirjoituksia. Mutta kirkkoisistä saadaan muutakin hyötyä. Kun me tiedämme kuka heistä asui missäkin, ja millaista tekstiä he lainaavat missäkin, erilaisia tekstivariantteja eli tekstissä olevia muutoksia voidaan ajoittaa melko tarkasti sekä ajallisesti että maantieteellisesti. Esimerkiksi Karthagon piispan Kyprianoksen tekstilainaukset vuodelta 250 ovat yhtäpitäviä vanhan latinankielisen tekstin kanssa, erityisesti latinankielisen käsikirjoituksen k:n (Codex Bobiensis) kanssa. Tästä voidaan päätellä, että tämä käsikirjoitus on kopioitu latinankielisistä teksteistä, jotka ovat peräisin 200-luvulta Pohjois-Afrikasta. 

Kaikkeen tähän liittyy tietysti omia haasteita, eikä kaikki suju aina kuten elokuvissa. Me emme nimittäin aina tiedä onko jonkun kirkkoisän tekstilainaus oikeasti suora lainaus vai onko se ainoastaan muistinvarainen ”jotain-tänne-päin-se-oli” lainaus, siis samanlaisia, joita joskus kuulee seurakuntien saarnapönttöjen takaa, kun muistiinpanot ovat jääneet kenkähyllylle.

Jos puhumme jälleen suuresta kokonaiskuvasta niin kirkkoisät antavat meille saman huomion kuin varhaiset käännökset: Uusi testamentti, joka heillä oli käsissään, oli samanlainen kuin meillä. Teokset eivät ole ”radikaalisti muuttuneet”. 

(Käytössä on myös ns. Apostoliset isät, ryhmä, joka pitää sisällään kaikkein varhaisimpia Uuden testamentin ulkopuolisia kristillisiä teoksia ja kirjoittajia. Esimerkiksi Didakhe, joka on hyvin varhainen dokumentti noin vuoden 100 jommalta kummalta puolelta, antaa käytännöllisä ohjeita kristityille ja viittaa muutamissa kohden erityisesti Matteuksen evankeliumiin.)

Kirkkoisä Athanasius.
Kuva: https://en.wikipedia.org/wiki/Church_Fathers

Lista tärkeimmistä henkilöistä

Kun tekstikritiikkiteoksissa puhutaan tästä aiheesta, seuraavat henkilöt tulevat mainituksi:

• Ambrosiaster (pseudo-Ambrose) [Tärkeä teos, joka kirjoitettiin vuosien 366—384 välissä, kommentaari Paavalin kirjeistä latinakielellä.]
• Ambrosius (k. 397)
• Athanasios Suuri (k. 373)
• Augustinos (k. 430)
• Didymos Sokea (k. 398)
• Efraim Syyrialainen (k. 373)
• Epifanios (k. 403)
• Eusebios Kesarealainen (k. 339)
• Gregorios Nazianzilainen (k. 390)
• Gregorios Nyssalainen (k. 394)
• Hieronymus (k. 420)
• Hilarius Poitierslainen (läntisen kirkon opettaja, k. 367)
• Hippolytos Roomalainen (k. 235)
• Irenaeus (k. 202)
• Johannes Khrysostomos, Konstantinopolin piispa (k. 407)
• Justinos Marttyyri (k. 165)
• Klemens Alexandrialainen (k. 212)
• Kyprianos Karthagolainen (k. 258)
• Kyrillos Alexandrialainen (k. 444)
• Lucifer Cagliarilainen (k. 370)
• Markion, joka vaikutti vahvasti Roomassa (k. n. 150—60)
• Origenes (k. 253)
• Pelagius (k. 420)
• Primasius (k. n. 552)
• Rufinus, munkki (k. 410)
• Tertullianos (k. 220) 
• Theodoros Mopsuestialainen (k. 428)

Viittaus:

Metzger, Bruce. M. & Ehrman, Bart. D. 2005. The Text of the New Testament. Its Transmission, Corruption, and Restoration. 4. painos. Oxford University Press.