Textus Receptus vs. kriittinen teksti, osa 1: KJVParallelBible-sivuston esittelyä

JOHDANTO

Tämä teksti on osa pidempää tekstisarjaa, jossa käsittelen erityisesti Textus Receptuksen tekstiä suhteessa nykyiseen kriittiseen kreikankieliseen editioon. Aihe liittyy olennaisesti aiempaan postaukseeni, jossa esittelin James Whiten kirjaa The King James Only Controversy. Tässä tekstissä esittelen ensin hieman Textus Receptusta, jonka jälkeen esittelen Mark Wardin luomaa sivustoa, jonka avulla lukija voi helposti löytää kaikki olennaiset erot Textus Receptuksen ja kriittisen edition välillä. Tämän sivuston pohjalta olen tehnyt omat huomioni Textus Receptuksen ja kriittisen tekstin välillä ja jakanut ne yhdeksään eri aihealueeseen. 

Mikä on Textus Receptus?

Ennen kuin pääsemme itse asiaan, on sanottava muutama lyhyt sana Textus Receptuksesta (jatkossa TR). Kuten TR:ää suosiva ja painattava Trinitarian Bible Society toteaa, TR on nimitys, joka on annettu joukolle painettuja editioita, alkaen Erasmuksen vuoden 1516 painoksesta. Näitä TR-painoksia on olemassa karkeasti ottaen 30, koska niin moni eri henkilö julkaisi niitä pienin muutoksin. Tässä olennaisin listaus erilaisista painoksista (Ward 2020; Anderson & Anderson 1999):

• Erasmus tuotti yhteensä viisi editiota: 1516, 1519, 1522, 1527, 1535. 
• Ximenes painatti Compultension Polyglot -nimisen Raamatun vuonna 1514 (mutta se julkaistiin vasta 1522). 
• Simon de Colines painatti TR:n 1534. 
• Robert Estienne eli Stefanos julkaisi neljä TR-painosta: 1546, 1549, 1550 ja 1551. Vuoden 1550-painoksesta tuli kaikkein tärkein ja käytetyin painos KJV:n kääntämisen aikana englanninkielisessä maailmassa. 
• Theodore Beza tuotti viisi suurta ja viisi pientä TR-painosta vuosien 1565-1604 välillä. 
• Elzevirin veljekset tuottivat seitsemän painosta vuosien 1624 ja 1678 välillä. Juuri vuoden 1633 editiosta tuli kaikkein tärkein ja tämän painoksen sivuilta tulee nimitys ”Textus Receptus”, koska he puhuivat näistä editioista ”kaikkien vastaanottamana tekstinä” (=textus receptus). 
• Sitten on vielä olemassa teoksia, joista on vaikea sanoa, tulisiko niitä laskea TR-editioksi vai ei. Esimerkiksi John Mill julkaisi vuonna 1607 kreikankielisen UT:n, mutta sen pääasiallinen tarkoitus oli vain tuoda esiin mahdollisimman laaja määrä tekstivariantteja.

Kuten Ward tiivistää (2020, 52), kaiken kaikkiaan erilaisia TR-editioita on 28 kappaletta, eikä kukaan (paitsi Jumala) tiedä, miten paljon ne eroavat toinen toisistaan, koska läheskään kaikkia niistä ei ole digitalisoitu. F. H. A. Scrivener (1813-1891) toki vertaili tarkasti toisiinsa kahta tärkeää painosta, Stefanoksen 1550-painosta ja Elzevirin veljesten 1624-painosta ja hän löysi 286 eroavuutta. Vaikka TR:n kannattajat hyvin yleisesti ottaen väheksyvät eri TR-painosten välisiä eroavuuksia, Timothy Decker (2024) on osoittanut tällaisen väitteen vääräksi. (Jos aihe kiinnostaa tarkemmin, suosittelen lukemaan Deckerin analyysin eri TR-painoksista liittyen Matteuksen evankeliumin vuorisaarnaan (Matt. 5-7) täältä.)

Lukijan on hyvä tiedostaa, että vuonna 1611 julkaistun King James Versionin (KJV) käännös perustuu nimenomaan TR:n tekstiin. Käännöskomitea käytti käännöksessään pääasiassa Stefanoksen (1550) ja Bezan (1598) painoksia. KJV:ssä on kuitenkin monia kohtia, joiden kohdalla ei voida tarkalleen sanoa, mitä TR-painosta on kulloinkin seurattu. Yllä mainittu Scrivener teki tässä tapauksessa uraaurtavaa työtä: hän jäljitti KJV:n tekstikriittisiä valintoja ja rekonstruoi sen takana olevan kreikankielisen tekstin. Nykyään juuri Scrivenerin opus toimiikin käytetyimpänä TR:nä (ks. Ward 2020, 65 "the most widely used TR today" ja Krans 2020 "Scrivener’s TR as republished by the Trinitarian Bible Society, which seems to be the standard TR now"). Andersonit (1999) kuvaavat Scrivenerin työtä seuraavasti:

F. H. A. Scrivener (1813-1891) attempted to reproduce as exactly as possible the Greek text which underlies the Authorised Version of 1611. However, the AV was not translated from any one printed edition of the Greek text. The AV translators relied heavily upon the work of William Tyndale and other editions of the English Bible. Thus there were places in which it is unclear what the Greek basis of the New Testament was. Scrivener in his reconstructed and edited text used as his starting point the Beza edition of 1598, identifying the places where the English text had different readings from the Greek. He examined eighteen editions of the Textus Receptus to find the correct Greek rendering, and made the changes to his Greek text. When he finished he had produced an edition of the Greek New Testament which more closely underlies the text of the AV than any one edition of the Textus Receptus.

Juuri tätä Scrivenerin TR-editiota yllä mainittu Trinitarian Bible Society julkaisee ja puolustaa. Jos haluat kuunnella TR-miehen Jeff Riddlen luennon aiheesta, löydät sen täältä. Nyt, kun esittelyt on tehty, pääsemme tekstimme ytimeen eli Keith Wardin luomaan tärkeään sivustoon, jossa voi vertailla TR:ää kriittiseen editioon.

KJVParallelBible-sivusto

Miten paljon ja missä kohdin TR sitten eroaa kriittisestä editiosta (jatkossa KE)? Juuri tähän liittyen Keith Ward on tehnyt erittäin hyödyllisen sivuston KJVParallelBible. Sivustoa suosittelevat mm. sellaiset tekstikritiikin alalla olevat kovat nimet kuten Daniel Wallace ja Peter Gurry, joten aivan turhasta projektista ei ole kyse. Jos kiinnostaa, löydät lisää infoa sivustosta ja sen syntyprosessista Wardin YouTube-luennosta täältä. Lyhyesti sanottuna Ward on asetellut rinnakkain TR:n tekstin (vasemmalla) ja KE:n tekstin (oikealla). Tarkemmin sanottuna vasemmalla on yllämainitun Scrivenerin TR-editio ja oikealla Nestle-Aland 28. Kaikki olemassaolevat eroavuudet jakeiden sisällä on merkitty punaisella. 

Daniel Wallace toteaa luennossaan (2016), Uuden testamentin teksti kasvaa noin 2% ensimmäisen 1400 vuoden aikana, joten TR on ennen kaikkea pidempi teksti kuin KE. Samaan hengenvetoon on toki sanottava, että suurin osa näistä eroavuuksista ei vaikuta käännökseen mitenkään. Matemaattisesti sanottuna TR:n ja KE:n välillä on noin 5000 eroavuutta. Kielikuvaa käyttääksemme TR on kuin kauan pyörinyt lumipallo, joka on kerännyt paljon lisälunta ympärilleen.

 

Vaikka eroavuuksia on olemassa todella monia, Ward kuitenkin painottaa sitä, miten pienistä eroavuuksista näiden tekstien välillä on oikeastaan kyse. Jos luet läpi koko UT:n Wardin sivustoa hyödyntäen, huomaat, että UT:ssa on esimerkiksi kokonaisia lukuja, joissa ei ole lainkaan merkittäviä variantteja. Esimerkiksi 2. Timoteuskirjeen luku 3 on täysin ilman variantteja, samoin Roomalaiskirjeen luku 5! Tiituskirjeen luvussa 3 puolestaan ainoa ero on TR:n aamen-sanan lisäys luvun loppuun. Luukkaan evankeliumia saa taas lukea aina jakeeseen 1:27 saakka, ennen kuin merkittäviä variantteja alkaa tulla esiin ja Johanneksen evankeliumin jakeissa 1:1-18 on vain kaksi kohtaa, joista ainoastaan toinen on merkittävä (jakeen 18 ”Poika” vs. ”Jumala”). Roomalaiskirjeen luku 1 on myös melko puhdas varianteista, samoin 2. Kor. 10, jossa on vain yksi ”me”-sana lisätty jakeeseen 8. Filippiläiskirje 2 on jaetta 3 lukuunottamatta puhdas, kuten myös Hepr. 5 (jakeessa TR:ssä on ἑαυτοῦ [himself]ja kriittisessä αὐτοῦ [him]). 

Eroja TR:n ja KE:n välillä

Nyt pääsemme itse asiaan. Kun rullasin kesälomani alussa läpi koko KJVParallelBiblen Matteuksesta Ilmestyskirjaan, tein muistiinpanoja näkyvimmistä eroavuuksista TR:n ja KE:n välillä. Tulen myöhemmissä tekseissä käsittelemään tarkemmin suuria eroavuuksia (kuten kriittisen tekstin ”puuttuvat jakeet”) - nyt tyydyn ainoastaan nostamaan esiin joitain leimallisimpia eroavuuksia TR:n ja KE:n välillä. Tässä listaamani eroavuudet teemoittain.

* Huomaa siis käyttämäni lyhenteet: TR= Textus Receptus ja KE = kriittinen editio.

1. Sanojen kirjoitusasu vaihtelee
2. Sanajärjestys muuttuu 
3. Sana muuttuu mutta merkitys ei 
4. Aamen-sanan lisätään teosten loppuun 
5. Persoonapronomini muutetaan nimeksi 
6. TR:n pienet lisäykset suhteessa KE 
7. Muutos titteleissä 
8. Ristiriita sanojen välillä 
9. Harvoissa tapauksissa KE:n teksti on pidempi kuin TR:n teksti

1 — Sanojen kirjoitusasu vaihtelee

Monissa jakeissa on tekstivariantti vain siksi, että yksittäisten sanojen kirjoitusasu vaihtelee. Tämä ei siis välttämättä vaikuta käännökseen millään tavalla, mutta ero on joka tapauksessa näkyvissä kreikaksi. Tässä listaa näistä vaihteluista (ensin listattu nimi on TR:stä, toinen KE:sta):

• Matt. 10:25: Beelzebub/Beelzebul. 
• Matt. 14:55: Joses/Joseph. 
• Matt. 27:46: lama/lema (Jeesuksen sanat ristillä). 
• Mark. 5:1; Luuk. 8:26, 37: Gadarenes/Gerasenes. 
• Joh. 21:15, 16, 17: Jonas/John. 
• Ap. t. 27:14: Euroclydon/Eurakulon. 
• Room. 16:3, Priscilla/Prisca. 
• Room. 16:5, Achaia/Asia. 
• Room. 16:8: Amplias/Ampliatus. 
• 1. Kor. 16:19: Priscilla/Prisca.

2 — Sanajärjestys muuttuu

Erittäin, ja vielä kerran, erittäin usein TR:n tekstissä sanajärjestys muuttuu suhteessa KE. Sisältö siis pysyy samana, mutta sanojen järjestyksen muutos näkyy myös käännöksissä. Tässä joitain valikoituja esimerkkejä:

• Evankeliumeissa on useita kohtia, joissa sanajärjestys muuttuu: Matt. 10:8; Mark. 6:8; 9:28; 10:19; 11:14, 18, 20; 14:67. Luuk. 3:2; 5:30; 8:51; 9:14; 14:21; 17:23; 20:19; 21:15; 23:12; Joh. 7:32; 19:10, 20. Niitä on myös Apostolien teoissa: 1:13, 24; 3:20; 5:24, 42; 8:13, 30; 18:26 (Priscan ja Akvilan nimet vaihtavat paikkaa); 21:11. 
• Yksi yleisimpiä muutoksia on KE:n ”Kristus Jeesus”, joka muuttuu TR:ssä ”Jeesus Kristus” ja näin tapahtuu aivan erityisesti Paavalin kirjeissä: Ap. t. 5:42; Room. 1:1; 2:8, 16; 1. Kor. 1:1; 2. Kor. 1:1; Ef. 1:1; 2:20; Fil. 1:1, 6, 8; Kol. 1:1; 1. Tim. 1:1 [x2], 2, 16; 4:6; 5:21; 2. Tim. 1:1, 10; 2:3; 4:1; Tiit. 1:4; Filemon 9. 
• Itse asiassa vain yhden ainoan kerran KE:n ”Jeesus Kristus” onkin TR:ssä ”Kristus Jeesus” (2. Kor. 4:5). 
• Sanajärjestys muuttuu kirjeissä myös muiden sanojen kohdalla: 1. Kor. 3:5 (Paavali ja Apollos); 1. Kor. 8:8 ja 9:1 (vapaa ja apostoli); 1. Kor. 10:19; 11:11 (mies ja nainen); 1. Kor. 15:39 (linnut ja kalat); Hepr. 9:13 (härät [taurōn] ja pukit [tragōn]); Ef. 3:18 (korkeus ja syvyys); Ilm. 2:9; 3:16 (kylmä ja kuuma); 22:8 (nähdä ja kuulla).

3 — Sana muuttuu mutta merkitys ei

Joissain kohdin TR:ssä käytetään eri sanaa kuin KE:ssa, mutta tekstin merkitys ei käytännössä muutu miksikään. Tässä joitain valikoituja esimerkkejä:

• Matt. 7:28: ended / finished. 
• Matt. 9:17: perish / be destroyed. 
• Matt. 15:35; 21:6: commanded / ordered. 
• Matt. 27:58: Kun Joosef Arimatialainen menee pyytämään Jeesuksen kuollutta ruumista Pilatukselta, KE:ssa todetaan, miten Joosef meni hakemaan ”sitä”, mutta TR:ssä hän menee hakemaan ”ruumista”. 
• Mark. 11:6: said / commanded. 
• Mark. 15:45: TR:ssä on sōma (body), kun taas KE:ssa on prōma (corpse). 
• Luuk. 5:39: Onko vanha viini ”hyvää” (KE) vai ”parempaa”? 
• Ap. t. 2:29: Uskovia lisätään joko ”seurakuntaan” tai ”uskovien joukkoon”. 
• Room. 4:1: Aabrahamin on joko meidän isämme (patera) tai esi-isämme (propatora). 
• 1. Kor. 1:23: kreikkalaiset / pakanat. 
• Gal. 1:18; 2:11, 14: KE:n ”Keefas” on TR:ssä lukijoille tutumpi ”Pietari”. 
• 1. Joh. 2:7: rakkaani / veljeni&sisareni.

4 — Aamen-sana lisätään teosten loppuun

Suhteessa KE, TR lisää aamen-sanan teosten loppuun. Näin tapahtuu ensinnäkin kaikissa evankeliumeissa. Paavalin kirjeissä aamen-sana on puolestaan lisätty 2. Korinttilaiskirjeen, Efesolaiskirjeen, Filippiläiskirjeen, Kolossalaiskirjeen, 1. ja 2. Tessalonikalaiskirjeen, 1. ja 2. Timoteuskirjeen, Tiituskirjeen ja Filemonin kirjeen loppuun. Lisäystä ei esiinny Roomalaiskirjeessä, 1. Korinttilaiskirjeessä, eikä Galatalaiskirjeessä, mutta vain siksi, että nämä teokset päättyvät jo valmiiksi aamen-sanaan. Muissa teoksissa aamen-sana lisätään loppuun Heprealaiskirjeessä, 1. ja 2. Pietarin kirjeessä, 1. ja 2. Johanneksen kirjeessä ja Ilmestyskirjassa, joten ilman aamen-lopetusta jäävät vain Jaakobin kirje ja 3. Johanneksen kirje.

5 — Persoonapronomini muutetaan nimeksi tai titteliksi ym.

Erittäin monessa kohdassa KE:ssa henkilöön tai henkilöihin viitataan pelkästään persoonapronominilla kuten ”hän” tai ”he”. Erittäin usein TR:ssä persoonapronomini kuitenkin korvataan suoraan henkilön nimellä (”hän” —> ”Jeesus”), tittelillä (”hän” —> ”Herra”) tai persoonapronominilla viitattu ryhmä selitetään auki TR:ssä (”he” —> ”opetuslapset”). Tätä ei tapahdu suinkaan kaikissa tilanteissa ja joskus harvoin vaihdos tapahtuu itse asiassa juuri toiseen suuntaan.

• Kohdat, joissa persoonapronomini korvataan suoraan nimellä tai sitä vastaavalla ryhmällä tai paikkakunnalla: Matt. 4:12, 18, 23; 8:3, 5, 7, 25; 9:12; 13:36; 14:14, 22; 15:16; 17:11, 20; 18:2; 22:32, 37; Mark. 5:13, 19; 6:34; 7:27; 8:17; 9:16; 10:6, 12, 52; 11:11, 14, 15; 12:32, 41; 14:22; Luuk. 1:28; 2:21; 6:10; 7:22; 9:43; 10:21; 12:31; 13:2; 22:62; 23:6, 43; 24:36; Joh. 1:29, 43; 3:2, 34; 4:16, 46; 6:14, 39; 8:20, 21, 29; 9:6; 10:12; 11:45; 13:3, 6; 18:5; 19:38, 39; Ap. t. 3:11; 9:5, 19, 26; 10:7, 23; 11:25; 12:13, 20; 13:42[x2]; 18:1, 17; 22:16; 23:11; 24:23; 25:7; 28:17, 30; Room. 10:1; 1. Kor. 15:29; Fil. 4:13; 1. Tim. 3:16; Hepr. 8:4; Ilm. 16:3, 4, 8, 10, 12; 21:4. 
• Joissan harvemmissa tapauksissa KE:ssa oleva nimi onkin TR:ssä persoonapronomini: Luuk. 5:34; Joh. 6:40; 10:38; 12:1; Ap. t. 25:8; 26:15, 25; 1. Kor. 1:29; Ilm. 9:19.

6 — TR:n pienet lisäykset suhteessa KE

Kuten jokainen KJVParallelBible-sivustoa lukeva huomaa jo ensimmäisen minuutin aikana, kaikkein silmiinpistävin piirre TR:ssä on juuri se, että sen teksti on pidempi kuin KE:n teksti. TR:n tekstin leimaavin piirre on useat pienehköt lisäykset. Esimerkiksi James White (2009) käyttää tässä kohden usein termiä ”expansion of piety”. Kuten tällä sivustolla ollaan jo aiemmin osoitettu, kyse ei ole siitä, että KE olisi poistanut asioita, vaan siitä, että TR:ssä on lisättyjä asioita. Joskus lisäyksen tarkoitus on hieman jouhentaa lausetta tai selventää sitä ja erityisesti Jeesuksen kohdalla tittelit lisääntyvät. James Whiten (2009, 76) analyysin mukaan KJV:ssä termi ”Herra Jeesus Kristus” esiintyy 86x, NASB:ssa 64x ja NIV:ssä 61x. Annan nyt kohtuullisen kattavan listan TR:n pidemmästä tekstistä:

• Erittäin monessa kohdassa Jeesukseen liittyvät maininnat saavat lisää titteleitä: Matt. 16:20 ”Kristus”, 18:26 ”Herra”, 23:8 ”Kristus”; Luuk. 4:41 ”Kristus”; Joh. 4:42 ”Kristus”; 7:38 ”Herra sinun [Jumalasi]”; 9:29 ”Jeesus”; 15:11 ”Kristus”; 16:31 ”Kristus”; 19:4 ”Kristus”, 19:10 ”Jeesus”; 20:21 ”Kristus”; 1. Kor. 5:4 ”Kristus” [x2]; 5:5 ”Jeesus”; 6:11 ”[Jeesus Kristus] meidän Herramme”; 9:1 ”Jeesus”; 15:7 ”Jeesus”; 2. Kor. 4:10 ”Herra”; 5:18 ”Jeesus”; 11:13 ”Kristus”; Gal. 6:17 ”Herra”; 3:14 ”meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen”; Kol. 1:28 ”Jeesus”; 1. Tess. 2:19 ”Kristus”; 3:11, 13 ”Kristus”; 2. Tess. 1:8, 12 ”Kristus”; 1. Tim. 1:1 ”Herra”; 2:7 ”Kristuksessa”; 5:21 ”Herra”; 2. Tim. 4:1, 22 ”Herra”; Tiit. 1:4 ”Herra”; Filemon 6 ”Kristus”; Hepr. 3:1 ”Kristus”; 1. Joh. 1:7 ”Kristus”; 4:3 ”Kristus”; 2. Joh. 3 ”Herra”; Juudas 4 ”Jumala”; Ilm. 1:9 ”Kristus”; 12:17 ”Kristus”; 19:1 ”Herra”; 22:21 ”Kristus”. 
• Muutamissa kohdissa Pyhä-sana lisätään Hengen eteen: Joh. 7:39; Ap. t. 6:3; 8:18; 1. Kor. 2:13; 16:22. 
• Matt. 1:6: Daavidia kutsutakaan KR:ssa kuninkaaksi kerran, mutta TR:ssä kuningas-sana toistetaan toisen kerran. 
• Matt. 8:29: Riivaajat puhuttelevat Jeesusta KE:ssa ”Jumalan Poikana”, mutta TR:ssä Jumalan Poika -sanojen eteen lisätään ”Jeesus”. 
• Matt. 16:4: Kun Jeesus puhuu Joonan-merkistä, TR:ssä on lisäys ”profeetta Joona”. 
• Mark. 6:16: Herodes pelkää, että Johannes Kastaja on noussut kuolleista. TR:ssä on pieni selventävä maininta ”ek nekrōn” eli Johannes on noussut ”kuolleista”, vaikka tämä on selvä myös ilman tätä lisäystä. 
• Matt. 21:12: Jumala-sana lisätään temppelin eteen (”Jeesus meni Jumalan temppeliin”). 
• Matt. 22:30: Enkeleiden jälkeen lisätään Jumala-sana (”he ovat kuin Jumalan enkelit taivaassa”). 
• Matt. 23:7: Tekstiin ilmestyy ylimääräinen rabbi-sana. 
• Matt. 25:31: Pyhä-sana lisätään enkeleihin (”ja kaikki pyhät enkelit hänen kanssaan”). 
• Matt. 27:2: Pontius-sana lisätään Pilatuksen eteen. 
• Matt. 28:2: Enkeli vierittää kiven ”pois ovelta”. Sama lisäys myös Joh. 11:41, jossa kivi otetaan pois ”paikalta, jonne ruumis oli laskettu”. 
• Mark. 10:21: Lisätty maininta ”ota ristisi”. 
• Mark. 10:37: Vasen-sanaan lisätty selventävä ilmaisu ”käsi” (koska tekstissä puhutaan juuri aiemmin myös oikeasta kädestä). 
• Mark. 12:25: ”Jotka ovat” maininta lisätty enkeleihin. 
• Mark. 12:29: ”Kaikista käskyistä” -selvennys lisätty tekstiin. 
• Markuksen jakeessa 13:14 on selventävä lisäys liittyen hävityksen kauhistukseen: ”kuten on puhuttu profeetta Danielin kautta”, koska hävityksen kauhistus esiintyy nimenomaan Danielin kirjassa. 
• Mark. 13:27: Hänen-sana lisätty enkeleihin (”hän lähettää hänen enkelinsä”). 
• Luuk. 2:42: Jerusalem-sana lisätään, kun todetaan miten Joosef ja Maria menivät ”ylös” juhlille. 
• Luuk. 3:19: Filippos-nimi lisätty selittämään, kuka Herodeksen veli on. 
• Luuk. 7:28: Profeetta-sana lisätty Johannes (kastajan) eteen. 
• Luuk. 9:1: Opetuslapset-sana lisätään selittämään (muutenkin päivänselvää) numeroa 12. 
• Luuk. 19:26: Pieni lisäys ”ap’ autou”, ”otetaan pois ’häneltä’”. 
• Luuk. 20:30: Jeesuksen vertauksessa seitsemästä veljeksestä on toisen veljen kohdalla lisämaininta ”otti hänet vaimokseen ja kuoli lapsettomana”, teksti olisi ymmärrettävä ilman tätä lisäystä, koska jae jatkaa jakeen 29 logiikkaa. 
• Luukkaan evankeliumissa (24:49) on selventävä lisäys ”Jerusalemissa”. 
• Johanneksen evankeliumin jakeeseen 20:29 on TR:ssä lisätty Tuomas-sana, koska Jeesus vastaa nimenomaan hänelle, kuten jakeesta 28 käy ilmi. 
• Ap. t. 24:15: Kuolleiden-sana lisätään ylösnousemus-sanaan eli selvä asia todetaan jälleen ääneen. 
• Ap. t. 26:7: Agrippa-sana lisätään kuningas-sanaan selventämään identiteettiä. 
• Room. 1:16: Evankeliumi-sanaan lisätään ”Kristus” (”en häpeä Kristuksen evankeliumia”). 
• Room. 11:2: Jakeen loppuun on TR:ssä lisätty ”sanoen”, koska tämä jouhevoittaa sitä, kun Paavali lainaa suoraan profeetta Elian sanoja jakeessa 11:3. 
• 1. Kor. 8:4: Lauseeseen ”ei ole Jumalaa kuin yksi” on lisätty heteros-sana eli lause kuuluu ”ei ole muuta [samankaltaista] Jumalaa kuin yksi”. 
• 1. Kor. 9:18: Kristus-sana lisätään evankeliumiin (”Kristuksen evankeliumi”). 
• 1. Kor. 10:23: Paavali toteaa kahdesti, miten ”kaikki on luvallista” tarkentaen sitten, ettei kaikki kuitenkaan ole hyödyksi tai rakennukseksi. TR:ssä molempiin mainintoihin on lisätty ”minulle”. 
• 1. Kor. 15:20: Paavali kirjoittaa KR:n mukaan ”Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta jotka ovat kuolleet”. TR:ssä on kuitenkin yhden sanan (egeneto) lisäys ”tullut”, eli hän ”on tullut esikoiseksi niiden joukosta jotka ovat kuolleet”. 
• 2. Kor. 3:1: Suosituskirjeet-sana toistetaan. 
• Kol. 1:2: Tervehdyksessä on lisäksi sanat ”ja Herralta Jeesukselta Kristukselta” (tämä on harmonisaatio Ef. 1:2:n kanssa). 
• 1. Tess. 1:1: Jakeen lopussa on tervehdyksessä lisäys ”Isältä Jumalalta ja Herralta Jeesukselta Kristukselta”. 
• 2. Tess. 2:4: Lisätty ”kuin Jumala” selventämään laittomuuden ihmisen toimintaa. 
• Hepr. 3:9: Tekstiin ilmestyy maininta ”40 vuodesta”, jonka Israelin kansa vietti erämaassa eli tapahtuu tarkentava lisäys. 
• Ilmestyskirjan jakeessa 5:4 todetaan KE:ssa, miten karitsa voi avata käärön, mutta TR:ssä on lisäys, jonka mukaan hän voi myös lukea sen. 
• Ilmestyskirjan jakeissa 7:5-8 listataan 12 Israelin heimoa, jotka on sinetöity. KE:ssa sinetöinti sana esiintyy kuitenkin suoraan ainoastaan ensimmäisen ja viimeisen heimon kohdalla, kun taas TR lisää sinetöinti-sanan kaikkien muidenkin heimojen kohdalle (eli sana esiintyy 10 kertaa useammin). 
• Ilmestyskirjan jakeessa 21:2 KE:n tekstissä lukee ”minä näin pyhän kaupungin”, mutta TR:ssä on pieni selventävä lisäys ”minä Johannes näin pyhän kaupungin”.

7 — Muutos titteleissä

TR:n ja KE:n välillä on useita kohtia, joissa Jumalasta ja Jeesuksesta käytetyt sanat eroavat. Tässä listausta näistä muutoksista, ensin mainittu on KE, toinen TR:

• Luuk. 2:38: Jumala / Herra. 
• Luuk. 7:19: Herra / Jeesus. 
• Luuk. 10:39, 41: Herra / Jeesus. 
• Joh. 4:1: Jeesus / Herra. 
• Joh. 6:69: Jumala Pyhä / Kristus, elävän Jumalan Poika 
• Ap. t. 3:26: Jumala herättä ”palvelijansa” / ”Jumala herätti Poikansa Jeesuksen”. 
• Ap. t. 8:22: Herra / Jumala. 
• Ap. t. 9:20: Jeesus / Kristus. 
• Ap. t. 10:33: Herra / Jumala. 
• Ap. t. 10:48: Herra / Jumala. 
• Ap. t. 13:43: Herra / Jumala. 
• Ap. t. 15:40: Herra / Jumala. 
• Ap. t. 16:10: Jumala / Herra. 
• Ap. t. 17:24: Jumala / Herra. 
• Ap. t. 18:25: Jeesus / Herra. 
• Ap. t. 21:20: Jumala / Herra. 
• Room. 10:17: Kristus / Jumala. 
• Room. 14:4: Herra / Jumala. 
• Room. 14:10: Jumala / Kristus. (Olen itse asiassa käsitellyt tätä jaetta aiemmin tällä sivustolla ja pyrkinyt osoittamaan, että paras lukutapa on tässä kohden sellainen, jossa ei ole lainkaan mainintaa Jumalasta tai Kristuksesta: tekstissä lukee ”näin ollen, jokaisen meistä on tehtävä tili itsestämme”. 
• Room. 16:18: Herra Kristus / Herra Jeesus. 
• 1. Kor. 7:17: Herra+Jumala / Jumala+Herra. 
• Ef. 5:21: Kristuksen pelossa / Jumalan pelossa. 
• Ef. 5:29: Kristus / Herra. 
• Kol. 3:13: Herra / Kristus. 
• Kol. 3:15: Kristus / Jumala. 
• Kol. 3:16: Jumala / Herra. 
• Kol. 3:22: Herra / Jumala. 
• 2. Tess. 2:2: Kristus / Herra. 
• 2. Tim. 2:14: Jumala / Herra. 
• 2. Tim. 2:19: Herra / Kristus. 
• Filemon 20: Kristus / Herra. 
• Jaak. 3:9: Herra / Jumala. 
• 1. Piet. 3:15: Herra Kristus / Herra Jumala. 
• Ilm. 1:8; 11:4: Herra / Jumala. 
• Ilm. 20:12: Valtaistuin / Jumala (vaikka valtaistuin ei olekaan tässä titteli).

8 — Ristiriita sanojen välillä

KE:n ja TR:n välillä on joitain harvoja kohtia, joissa tekstissä on ristiriita tai ainakin jonkinlainen eroavuus:

• Luuk. 4:44: Saarnaako Jeesus Galilean (TR) vai Juudean synagogissa? 
• Luuk. 9:35: Onko Jeesus Jumalan ”valittu Poika” (KE) vai ”rakas Poika”? (Ks. analyysiäni tästä jakeesta täällä otsikosta 8.2.)
• Luuk. 10:1, 17: Lähettääkö Jeesus matkaan 70 (TR) vai 72 opetuslasta? 
• Luuk. 11:11: Pyytääkö poika kalaa (KE) vai leipää? 
• Joh. 9:35: Uskotko sinä ”Jumalan Poikaan” (TR) vai ”Ihmisen Poikaan”? 
• Joh. 13:2: Onko ateria vielä käynnissä (KE) vai onko se jo päättynyt? 
• Ap. t. 6:8: Onko Stefanos täynnä ”armoa” (KE) vai ”uskoa”? 
• Ap. t. 12:25: Palaavatko Saul ja Barnabas Jerusalemiin (KE) vai Jerusalemista? 
• 1. Kor. 2:1: Puhuuko Paavali Jumalan ”todistuksesta” (TR) vai ”salaisuudesta”?

9 — Harvoissa tapauksissa KE:n teksti on pidempi kuin TR:n

Kuten Daniel Wallace on todennut, TR:n tekstissä näkyy hyvin se, miten UT:n teksti on vyöryvän lumipallon tavoin kasvanut ajan kanssa ja monien pienten lisäysten vuoksi TR:n teksti on pidempi kuin KE:n tekstin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tässä säännössä olisi poikkeuksia. Keräsin lukiessani myös listaan kaikista niistä kohdista, joissa KE:n teksti on hieman pidempi kuin TR:n teksti:

• Matt. 3:6: Jordan-sanan edessä mainitaan ”joki”. 
• Mark. 3:14: Jeesus asetti 12 opetuslasta, ”jotka hän myös nimesi apostoleiksi”. 
• Mark. 3:16: Jakeen alussa on lausahdus ”Ja nämä kaksitoista hän asetti”. 
• Mark. 3:32: ”veljeni ja äitini” -maininnan lisäksi tekstissä on maininta ”siskoni”. 
• Luuk. 10:21: Jeesus ei riemuitse ”Hengessä”, vaan ”Pyhässä Hengessä”. 
• Luuk. 11:29: Tekstissä on kaksi sukupolvi-sanaa. 
• Ap. t. 4:25: Daavid-sanan edessä on ”meidän isämme” ja Daavid puhui ”Pyhän Hengen kautta”. 
• Ap. t. 4:27: Lisänä maininta ”tässä kaupungissa”. 
• Ap. t. 11:28: Keisari-sana Claudiuksen jälkeen. 
• Ap. t. 16:7: ”Jeesuksen Henki” eikän vain ”Henki”. 
• Ap. t. 18:7: Titius Justus. 
• Ap. t. 24:24: ”Oman” (vaimonsa) + Jeesus-sana Kristuksen perässä. 
• Room. 8:34: Kristus Jeesus. 
• Room. 11:22: ”Jumalan” (hyvyys). 
• Room. 11:31: Ylimääräinen nyt-sana. --> Tämä ylimääräinen nyt-sana on itse asiassa alkuperäinen ja se on hyvin tärkeä pala suuremmassa palapelissä, kuten olen pyrkinyt selittämään asiaa täällä.
• 1. Kor. 4:17: Jeesus-sana. 
• 1. Kor. 6:11: Kristus-sana. 
• 1. Kor. 15:31: Veljet ja siskot. 
• Gal. 5:24: Kristuksen Jeesuksen. 
• Ef. 3:6: ”Kristuksessa Jeesuksessa”. 
• Kol. 4:12 ”Kristuksen Jeesuksen”. 
• 1. Tess. 4:1: ”niinkuin vaellattekin” lisänä tekstissä. 
• 2. Tess. 2:8 ”Herra Jeesus”. 
• Jaak. 4:12: Useita lisäsanoja: ”Tuomari”, ”mutta”, ”sinun lähimmäisesi”. 
• 1. Piet. 5:2: ”Jumalan tahdon mukaan”. 
• Juudas 25: ”Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta” ja ”ennen kaikkia aikoja”. 
• Ilm. 1:8: ”Jumala”-sana Herran jälkeen. 
• Ilm. 4:11: ”Meidän … Jumalamme” 
• Ilm. 8:7: ”ja kolmas osa maata paloi”. 
• Ilm. 18:13: ”and cardamum” 
• Ilm. 18:20: ”Pyhät”-sana. 
• Ilm. 20:14: ”…tulinen järvi”.

Johtopäätös

Tämän tekstin tarkoitus oli tehdä vain päällimmäisiä huomioita TR:n ja KE:n välillä. Vaikka muutoksia on monia, jokainen huomaa helposti miten pienistä yksityiskohdista on monin paikoin kyse. Tulen seuraavissa aiheeseen liittyvissä teksteissä keskittymään merkittävimpiin eroavuuksiin, joiden kohdalla tulen myös antamaan listauksen eri käsikirjoituksista, joissa kukin lukutapa esiintyy. Pysy siis näöllä! 

KIRJALLISUUS

Anderson, G. W & Anderson D, E. 1999. "The Received Text." Sivustolla Trinitarian Bible Society.

Decker, Timothy. 2024. "A Critical Apparatus of the Textus Receptus Tradition." Sivustolla Evangelical Textual Criticism. 

Krans, Jan. 2020. ”Why the Textus Receptus Cannot Be Accepted.” Sivustolla Evangelical Textual Criticism.

Riddle, Jeff. "Lecture: Reasoning with Them That Believe." YouTubessa. 

Wallace, Daniel. 2016. ”Part I: ’Erasmus' Greek New Testament'.” YouTubessa.

Ward, Mark. 2020. ”Which Textus Receptus? A Critique of Confessional Bibliology.” Detroit Baptist Seminary Journal. (Sivut 51-77.)

White, James R. 2009. The King James Only Controversy. Can You Trust Modern Translations? Bethany House.