Textus Receptus vs. kriittinen teksti, osa 2: Matteuksen ja Markuksen evankeliumit

JOHDANTO

Edellinen teksti toimi johdantona pidempään tekstisarjaan, jossa tarkoitukseni on verrata Textus Receptuksen (TR) tekstiä kriittisen kreikankielisen edition kanssa (KE). Sen lisäksi, että esittelin Keith Wardin KJVParallelBible-sivustoa, tein omat yhdeksän huomioitani TR:n ja KE:n välisistä eroavuuksista. Nyt on kuitenkin aika sukeltaa hieman syvemmällä ja keskittyä hieman olennaisimpiin muutoksiin näiden kahden eri tekstin välillä. Jotta tekstini ei valuisi aivan liian pitkäksi, julkaisen nyt huomioni evankeliumeista kahdessa osassa: tämä teksti käsittelee vain Matteuksen ja Markuksen evankeliumeissa olevia eroavuuksia ja tuleva teksti Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeissa olevia eroavuuksia. Muun UT:n osat julkaisen ripotellen joskus myöhemmin. 

Olen hyödyntänyt varianttien jäljittämisessä Textus Receptus Bibles -sivustolta löytyvää listaa, joka on kaiketi melko kattava esitys olennaisimmistä TR:n ja KE:n välisistä eroavuuksista. Olen päättänyt esitellä kaikki olennaiset tekstivariantit seuraavaa kaavaa noudattaen: 

• Lainaan kaikki tekstit ensin kreikaksi, ensimmäinen lainaus on aina KE:n teksti ja toinen TR:n teksti. (Painotan nyt sitä, että kreikkaa osaamattomien lukijoiden ei tarvitse kiinnittää näihin mitään huomiota!)
• Kreikankielisiä lainauksia seuraa suomenkielinen käännös. Olen käyttänyt aina 1938-käännöstä, koska se on tarkin käännös. Kuitenkin niissä tapauksissa, kun 1992 tai Raamattu Kansalle (RK) -käännökset seuraavat paremmin KE:n tekstiä, niitä on lainattu ensin. Joissain kohdin olen lainannut Toivo Koilon tekemää käännöstä mutta vain siksi, että hän on kätevästi sisällyttänyt pidemmäm TR-tekstin mukaan käännökseensä sulkumerkkien sisään. (Koilon projektista en muuten tiedä oikeastaan mitään.)
• Viimeisenä annan englanninkielisen KJV:n käännöksen, joka tietysti noudattaa käytännössä aina TR:n tekstiä. 
• TR:ssä oleva pidempi teksti on aina alleviivattu sekä kreikassa että käännöksissä. 
• Lainauksia seuraa sitten tekstikriittiset kommentit ja selitykset. Pyrin kunkin tekstivariantin kohdalla antamaan perus infot siitä, mistä käsikirjoituksesta mikäkin variantti löytyy. Päälähteinä olen käyttänyt Bruce Metzgerin Textual Commentary -teosta, jossa selitetään miten ja miksi Nestle-Alandin komitea on päätynyt kuhunkin ratkaisuun KE:n varianttien kohdalla. Lisäksi olen ottanut lisäinfoa suoraan Nestle-Aland 28 apparaatista, josta löytyy kohtuullisen kattava listaus siitä, mitkä käsikirjoitukset tukevat mitäkin tekstivarianttia. Muutamassa kohdassa olen joutunut turvautumaan Tischendorfin editioon, koska hänen massiivinen apparaattinsa antaa infoa silloinkin, kun NA28 ei sitä tee. (Kiitokset tässä kohdin Vellu Haaralalle, joka auttoi saamaan tämän opuksen käsiini!)
• Joissain kohdin viittaan Metzgerin antamaan todennäköisyyteen: A tarkoittaa "varma lukutapa" ja B "todennäköinen lukutapa". 

Olennaisten käsikirjoitusten listaus

Koska tekstissä viitataan jokaisen variantin kohdalla aina muutamiin valikoituihin käsikirjoituksiin, päätin laittaa tähän lyhyen esittelyn olennaisimmista mainituista käsikirjoituksista liittyen evankeliumeihin. Esittelen olennaisimmat käsikirjoitukset niiden tekstisuvun perusteella (ks. Metzger 1994, 15; Wegner 2006, 255):

Aleksandrialainen tekstisuku

Papyruksista tätä tekstisukua edustaa erityisesti P66 (sis. osittain Johanneksen) ja P75 (sis. osittain Luukas&Johannes); ne tulevat 200-luvun taitteesta. Koodekseista tärkeimmät ovat tietenkin Sinaiticus ja Vaticanus, jotka tulevat 300-luvulta: ne ovat käytännössä se kivijalka, jonka varaan meidän modernit käännöksemme perustuvat. Myös Efraemi Rescriptus (400-luku) edustaa aleksandrialaista tekstiä, mutta toissijaisesti (sen teksti ei nauti kovin suurta luottamusta, koska sen lukutavoissa näkyy vivahteita kaikista tekstisuvuista). Minuskeli 33 (800-luku) edustaa tätä tekstisukua, samoin monet koptinkieliset käännökset. Kirkkoisistä erityisesti Origeneksen teksti on aleksandrialainen.

Läntinen tekstisuku

Koodekseista tärkein käsikirjoitus on Bezae 400-luvulta. Käsikirjoitus tunnetaan sen monista pienistä lisäyksistä. (Poikkeuksellisesti Sinaiticus edustaa bysanttilaista tekstiä Johanneksen evankeliumin jakeiden 1:1-8:38 kohdalla, mutta tätä huomio on tärkeä vasta seuraavassa tekstissä). Käännöksistä läntistä tekstisukua edustavat erityisesti latinalaiset käännökset ja osittain syyrialaiset käännökset, samoin latinankieliset kirkkoisät (kuten Irenaeus).

Bysanttilainen tekstisuku

Tärkein koodeksi bysanttilaiselle tekstisuvulle on 400-luvun Aleksandrinus (siitä puuttuu Matteuksen evankeliumin jakeet 1:1-25:6 ja Johanneksen evankeliumin jakeet 6:50-8:52). Suurin osa myöhemmistä minuskeleista (pelkkä numero) edustaa tunnetusti tätä tekstisukua.

Kesarealainen tekstisuku

Vaikka tämän tekstisuvun itsenäisestä olemassaolosta kiistellään, kesarealainen teksti on nähtävissä family 1:ssä. Tämä nimitys viittaa käsikirjoitusperheeseen, johon kuuluu kourallinen 1100-1300-luvuilta peräisin olevia minuskelikäsikirjoituksia. Myös family 13 on tärkeä, siihen kuuluu noin tusina käsikirjoitusta, jotka ovat 1000-1400-luvuilta. P45 on Markuksen evankeliumin osalta kesarealainen. 

Tiivistys

Matteuksen evankeliumista käsittelen 17 eri jaetta tai jaejaksoa ja Markuksen evankeliumista 20 jaetta tai jaejaksoa. Jotta lukija voi helpommin löytää kyseiset tekstit, annan niistä lähdeluettelomaisen listan ennen tekstien esittelyä.

MATTEUKSEN EVANKELIUMI

Matteuksen evankeliumissa on 17 kohtaa, joissa TR ja KE eroavat toisistaan merkittävällä tavalla:


Matt. 1:25: Hänen esikoispoikansa (harmonisaatio Luuk. 2:7)
Matt. 5:22: Vihastuminen ilman syytä
Matt. 5:44: Siunatkaa ja rukoilkaa (harmonisaatio Luuk. 6:27-28)
Matt. 6:1: Vanhurskauden harjoittamista vai almujen antamista? (Harmonisaatio luvun sisällön kanssa)
Matt. 6:13: Isä meidän -rukous
Matt. 9:13: Kutsuu syntisiä parannukseen…
Matt. 13:51: Kaksi pientä lisäystä
Matt. 17:21: Tämä laji lähtee vain rukouksella ja paastolla (harmonisaatio Mark. 9:29)
Matt. 18:11: Ihmisen Poika on tullut pelastamaan sitä, mikä on kadonnut
Matt. 19:9: …ja joka nai hyljätyn, tekee huorin (harmonisaatio Matt. 5:32)
Matt. 19:16-17: Miksi kutsut minua hyväksi (harmonisaatio Mark. 10:17-18 & Luuk. 18:18-19)
Matt. 20:16: Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut (lainaus Matt. 22:14)
Matt. 20:22: Voitteko tulla kastetuksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan (harmonisaatio Mark. 10:38)
Matt. 23:14: Voit teitä kirjanoppineet ja fariseukset (harmonisaatio Mark. 12:40 ja Luuk. 20:47)
Matt. 24:36: Ihmisen Poika -maininta puuttuu (harmonisaatio Mark. 13:32??)
Matt. 25:13: ”milloin Ihmisen Poika tulee” -lisäys (harmonisaatio Matt. 24:44).
Matt. 27:35: VT:n profetia toteutuu (harmonisaatio Joh. 19:24)

1:25: ”Hänen esikoispoikansa” (harmonisaatio Luuk. 2:7)

• καὶ οὐκ ἐγίνωσκεν αὐτὴν ἕως οὗ ἔτεκεν υἱόν καὶ ἐκάλεσεν τὸ ὄνομα αὐτοῦ Ἰησοῦν 
• καὶ οὐκ ἐγίνωσκεν αὐτὴν ἕως οὗ ἔτεκεν τὸν υἱὸν αὐτῆς τὸν πρωτότοκον· καὶ ἐκάλεσεν τὸ ὄνομα αὐτοῦ Ἰησοῦν (TR) 
• Eikä yhtynyt häneen, ennenkuin hän oli synnyttänyt pojan. Ja hän antoi hänelle nimen Jeesus. (1938) 
• Eikä yhtynyt häneen ennen kuin hän oli synnyttänyt pojan (esikoisensa). Ja hän antoi Hänelle nimen Jeesus. (Koilo) 
• And knew her not till she had brought forth her firstborn son: and he called his name Jesus. (KJV) 

—> TR:n tekstissä on lisättynä sanat αὐτῆς τὸν πρωτότοκον eli ”hänen esikoispoikansa”. Kyseessä on harmonisaatio, koska tämä maininta esiintyy Luukkaan evankeliumin jakeessa 2:7:sta (”ja hän synnytti pojan, esikoisensa”). (Tarkoittaako tämä variantti sitä, että halutaan painottaa sitä, että Maria sai myöhemminkin lapsia eli tässä haastetaan klassinen katolinen opetus, jonka mukaan Maria pysyi neitsyenä?)

Lisäys puuttuu mm. seuraavista käsikirjoituksista: Sinaiticus & Vaticanus, family 1&13, 33 + monet syyriankieliset käännökset.

Tämä jae on yksi niistä kolmesta tekstistä (kaksi muuta ovat Jes. 7:14 ja Luuk. 2:33), joita monet KJV Only -tyypit käyttävät aseenaan, kun he hyökkäävät moderneja käännöksiä vastaan (ks. laajemmin White 2009, 202, 271-274). He kuitenkin unohtavat kritiikissään mm. sen, ettei mikään käännös ole muuttanut Luukkaan jaetta 2:7 niin, että siitä olisi otettu pois esikoinen-sana. Ikävä kyllä tämäntapainen täysin epäjohdonmukainen kritiikki kuuluu hyvin olennaisesti KJV-kampanjaan...

5:22: Vihastuminen ilman syytä

• ἐγὼ δὲ λέγω ὑμῖν ὅτι πᾶς ὁ ὀργιζόμενος τῷ ἀδελφῷ αὐτοῦ ἔνοχος ἔσται τῇ κρίσει ὃς δ᾽ ἂν εἴπῃ τῷ ἀδελφῷ αὐτοῦ ῥακά ἔνοχος ἔσται τῷ συνεδρίῳ ὃς δ᾽ ἂν εἴπῃ μωρέ ἔνοχος ἔσται εἰς τὴν γέενναν τοῦ πυρός. 
• ἐγὼ δὲ λέγω ὑμῖν ὅτι πᾶς ὁ ὀργιζόμενος τῷ ἀδελφῷ αὐτοῦ εἰκῆ ἔνοχος ἔσται τῇ κρίσει· ὃς δ᾽ ἂν εἴπῃ τῷ ἀδελφῷ αὐτοῦ Ῥακά ἔνοχος ἔσται τῷ συνεδρίῳ· ὃς δ᾽ ἂν εἴπῃ Μωρέ ἔνοχος ἔσται εἰς τὴν γέενναν τοῦ πυρός. (TR) 
• Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: ”Sinä tyhjänpäiväinen”, on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: ”Sinä hullu”, on ansainnut helvetin tulen. (1938) 
• But I say unto you, That whosoever is angry with his brother without a cause shall be in danger of the judgment: and whosoever shall say to his brother, Raca, shall be in danger of the council: but whosoever shall say, Thou fool, shall be in danger of hell fire. (KJV) 

—> Moderneissa käännöksissä lukee ”jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion”, mutta TR:ssä on yhden sanan (εἰκῆ) lisäys, jonka seurauksena jakeessa lukeekin ”jokainen, joka ilman syytä vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion”. Vaikka tämä ilman syytä -lukutapa esiintyy jo toisella vuosisadalla, se on toissijainen. Lisäys on mukana mm. Sinaiticuksen 2 korjaajalla ja Bezaessa sekä joissain varhaisissa käännöksissä, mutta se puuttuu mm. Sinaiticuksen alkuperäisestä tekstistä, Vaticanuksesta, Origeneeltä ja Hieronymukselta. Mainittakoot, että lisäys ei ole mukana myöskään P64:ssa, joka on yksi kaikkein varhaisimpia papyruslöytöjä evankeliumeista (papyrus on peräisin toiselta vuosisadalta). Voit lukea siitä lyhyesti täältä. 

5:44: Siunatkaa ja rukoilkaa (harmonisaatio Luukkaan kanssa 6:27-28)

• ἐγὼ δὲ λέγω ὑμῖν ἀγαπᾶτε τοὺς ἐχθροὺς ὑμῶν καὶ προσεύχεσθε ὑπὲρ τῶν διωκόντων ὑμᾶς. 
• ἐγὼ δὲ λέγω ὑμῖν ἀγαπᾶτε τοὺς ἐχθροὺς ὑμῶν εὐλογειτε τοὺς καταρωμένους ὑμᾶς καλῶς ποιεῖτε τοὺς μισοῦντας ὑμᾶς, καὶ προσεύχεσθε ὑπὲρ τῶν ἐπηρεαζόντων ὑμᾶς, καὶ διωκόντων ὑμᾶς, (TR) 
• Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat. (1938) 
• Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne, (siunatkaa niitä, jotka kiroavat teitä, tehkää hyvää niille, jotka vihaavat teitä) ja rukoilkaa niitten puolesta jotka (parjaavat ja) vainoavat teitä. (Koilo) 
• But I say unto you, Love your enemies, bless them that curse you, do good to them that hate you, and pray for them which despitefully use you, and persecute you. (KJV) 

—> TR:ssä on kaksi lisäystä, joista ensimmänen on hieman pidempi: ”siunatkaa niitä, jotka kiroavat teitä, tehkää hyvää niille, jotka vihaavat teitä” ja (rukoilkaa niiden puolesta) ”jotka loukkaavat teitä”. Lisäykset on otettu Luukkaan rinnakkaiskohdasta (6:27-28, ”mutta teille, jotka kuulette, minä sanon: rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat”) eli kyseessä on harmonisaatio.

Lisäykset puuttuvat monista varhaisista ja tärkeistä aleksandrialaisista käsikirjoituksista (Sinaiticus & Vaticanus), kuten myös läntisistä teksteistä sekä joistain syyrian- ja koptinkielisistä käsikirjoituksista.

6:1: Vanhurskauden harjoittamista vai almujen antamista? (Harmonisaatio luvun sisällön kanssa)

• προσέχετε δὲ τὴν δικαιοσύνην ὑμῶν μὴ ποιεῖν ἔμπροσθεν τῶν ἀνθρώπων πρὸς τὸ θεαθῆναι αὐτοῖς εἰ δὲ μή γε μισθὸν οὐκ ἔχετε παρὰ τῷ πατρὶ ὑμῶν τῷ ἐν τοῖς οὐρανοῖς. 
• Προσέχετε τὴν ἐλεημοσύνην ὑμῶν μὴ ποιεῖν ἔμπροσθεν τῶν ἀνθρώπων πρὸς τὸ θεαθῆναι αὐτοῖς· εἰ δὲ μήγε, μισθὸν οὐκ ἔχετε παρὰ τῷ πατρὶ ὑμῶν τῷ ἐν τοῖς οὐρανοῖς. (TR) 
• ”Kavahtakaa, ettette harjoita vanhurskauttanne ihmisten nähden, että he teitä katselisivat; muutoin ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa.” (1938) 
• ”Take heed that ye do not your alms before men, to be seen of them: otherwise ye have no reward of your Father which is in heaven.” 
• Huom.: tässä KE:ssa oleva alleviivaus on tehty siksi, että TR:n muutosta voi verrata siihen.
  

—> Siinä kun 1938-käännöksessä Jeesus varoittaa ”harjoittamasta vanhurskautta” (τὴν δικαιοσύνην) ihmisten edessä, TR:ssä Jeesus varoittaa, ettei saa ”antaa almuja” (τὴν ἐλεημοσύνην) ihmisten edessä. On tärkeä huomata, että almu-sana toistuu usein seuraavissa jakeissa (2, 3, 4), joten tässä on selvästikin haluttu harmonisoida jae 1 laajemman jaejakson kanssa. Vanhurskauden harjoittaminen on mm. Sinaiticuksen, Vaticanuksen ja Bezaen lukutapa ja latinankielisen käännöksen lukutapa.

6:13: Isä meidän -rukous

• καὶ μὴ εἰσενέγκῃς ἡμᾶς εἰς πειρασμόν ἀλλὰ ῥῦσαι ἡμᾶς ἀπὸ τοῦ πονηροῦ. 
• καὶ μὴ εἰσενέγκῃς ἡμᾶς εἰς πειρασμόν, ἀλλὰ ῥῦσαι ἡμᾶς ἀπὸ τοῦ πονηροῦ ὅτι σοῦ ἐστιν ἡ βασιλεία καὶ ἡ δύναμις καὶ ἡ δόξα εἰς τοῦς αἰῶνας ἀμήν (TR) 
• ”Äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta, [sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen] (1938) 
• ”And lead us not into temptation, but deliver us from evil: For thine is the kingdom, and the power, and the glory, for ever. Amen.” (KJV) 

—> TR:ssä Isä meidän -rukoukseen on lisätty ”vaan päästä meidät pahasta” -lauseen jälkeen tunnetut sanat ”sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen.” Sanat on mukana myös 1938 ja RK-käännöksissä hakasulkeissa, kun taas 1992-käännöksessä sanoja ei ole lainkaan. (Ks. White 2009, 312-314.)

Alleviivatut sanat puuttuvat pääasiallisista aleksandrialaisista käsikirjoituksista (Sinaiticus & Vaticanus), joistain läntisistä teksteistä (Bezae) ja suurimmasta osasta vanhalatinalaisia käsikirjoituksia ja esi-kesarealaisesta tekstistä (family 1). Kirkkoisistä Tertullianus, Origenes ja Cyprianus uskoivat, että pitkä loppu on muotoiltu seurakunnan liturgisiin hetkiin. On huomattava, että pidempi loppu esiintyy monessa erilaisessa versiossa riippuen käsikirjoituksista: osasta puuttuu maininta ἡ βασιλεία καὶ eli ”valtakuntasi ja”, kun taas joistain puuttuu sanat καὶ ἡ δύναμις καὶ eli ”ja voima”, kun taas joissain käsikirjoituksessa (1253, joka tulee myöhään 1000-luvulta) lisäyksenä on ”sillä sinun on voima ikuisesta ikuiseen”. Pitkä loppu mukailee 1. Aikakirjan jakeita 29:11-13:

Sinun, Herra, on suuruus ja väkevyys ja loisto ja kunnia ja kirkkaus, sillä sinun on kaikki taivaassa ja maan päällä. Sinun, Herra, on valtakunta, ja sinä olet korotettu kaiken pääksi. Rikkaus ja kunnia tulevat sinulta, sinä hallitset kaikki, ja sinun kädessäsi on voima ja väkevyys. Sinun vallassasi on tehdä mikä tahansa suureksi ja väkeväksi. Me siis kiitämme sinua, meidän Jumalaamme; me ylistämme sinun ihanaa nimeäsi.

Kaiken kukkuraksi vielä monet myöhemmät kopioitsijat lisäsivät tekstiin kolmiyhteisen maininnan Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä. Juuri tällainen suuri varianttimäärä kertoo siitä, että teksti on alun perin ollut lyhyessä muodossa, jota on sitten laajennettu eri tavoin (eli logiikka on aika sama kuin Markuksen evankeliumin jakeen 16:8 jälkeen ilmenevissä tekstivarianteissa). Kuten James White tiivistää:

The Lord’s prayer of Matthew 6 is an exellent text for illustrating how scribal expansion took place in the context of a passage that was deeple ingraned in the Christian liturgy from earliest times. (White 2009, 312)

Mainittakoot tässä sekin, että itse asiassa kaikki TR-painokset eivät ole tässä aivan samalla viivalla. Kuten Decker (2024) huomauttaa, Ximenesin Compultension Polyglot -painoksessa ei ole mukana jakeen 6:13 doksologiaa ja sen poissaoloa selitetään marginaalihuomautuksella tiettyihin tekstikriittisiin sääntöihin vedoten. 

Ks. samasta aiheesta myös jae Luuk. 11:2-4 (myöhemmässä tekstissäni).

9:13: Kutsuu syntisiä parannukseen

• πορευθέντες δὲ μάθετε τί ἐστιν ἔλεος θέλω καὶ οὐ θυσίαν οὐ γὰρ ἦλθον καλέσαι δικαίους ἀλλὰ ἁμαρτωλούς. 
• πορευθέντες δὲ μάθετε τί ἐστιν Ἔλεον θέλω καὶ οὐ θυσίαν· οὐ γὰρ ἦλθον καλέσαι δικαίους ἀλλ᾽ ἁμαρτωλοὺς εἰς μετάνοιαν. (TR) 
• ”Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria'. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.” (1938) 
• ”But go ye and learn what that meaneth, I will have mercy, and not sacrifice: for I am not come to call the righteous, but sinners to repentance.” (KJV) 

—> TR:ssä on lisäys, jonka mukaan Jeesus on tullut kutsumaan syntisiä ”parannukseen” (εἰς μετάνοιαν). Lyhyt teksti esiintyy mm. Sinaiticuksessa, Vaticanuksessa ja Bezaessa sekä monissa käännöksissä.

13:51: Kaksi pientä lisäystä

• Συνήκατε ταῦτα πάντα λέγουσιν αὐτῷ ναί.
• Λέγει αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς, Συνήκατε ταῦτα πάντα λέγουσιν αὐτῷ Ναί, κύριε. (TR) 
• ”Oletteko ymmärtäneet tämän kaiken?” He vastasivat hänelle: ”Olemme”. (1938) 
• Jesus saith unto them, Have ye understood all these things? They say unto him, Yea, Lord. (KJV) 

—> TR:ssä on kaksi lisäystä. Ensinnäkin jakeen alkuun on lisätty sanat ”Jeesus sanoi heille” ja lopuksi heidän vastauksensa ei ole pelkkä ”kyllä”, vaan ”kyllä, Herra”. Lyhyt teksti on monien tärkeiden käsikirjoitusten lukutapa, mm. Sinaiticuksen, Vaticanuksen ja Bezaen ja se on myös muutamien varhaisten käännösten lukutapa (latina ja syyria).

17:21: Tämä laji lähtee vain rukouksella ja paastolla (harmonisaatio Mark. 9:29)

• Jae puuttuu kokonaan, näin myös 1938-käännös. 
• τοῦτο δὲ τὸ γένος οὐκ ἐκπορεύεται εἰ μὴ ἐν προσευχῇ καὶ νηστείᾳ (TR) 
• [Tämä laji ei lähde muulla kuin rukouksella ja paastolla.] (92 + RK) 
• Howbeit this kind goeth not out but by prayer and fasting. (KJV) 

—> Tämä kertomus alkaa jakeesta 14, kun eräs mies tuo Jeesuksen eteen sairaan poikansa, josta Jeesus ajaa ulos riivaajan. Kun opetuslapset ihmettelevät, mikseivät he voineet ajaa riivaajaa ulos, Jeesuksen vastaus jakeessa 20 on ”Teidän epäuskonne tähden; sillä totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle vuorelle: 'Siirry täältä tuonne', ja se siirtyisi, eikä mikään olisi teille mahdotonta”. Tähän kertomus päättyy. TR:ään on kuitenkin ajautunut lisäys tähän perään (nyt jakeen 21), jonka mukaan ”mutta tämä laji ei lähde ulos muuten kuin rukouksella ja paastolla”, kuten 92- ja RK-käännökset kääntävät, joskin ne jättävät jakeen hakasulkeisiin. Lisäys on otettu Markuksen rinnakkaiskohdasta, 9:29 (”hän sanoi heille: ’tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla’”). Lyhyt teksti esiintyy mm. Sinaiticuksessa ja Vaticanuksessa.

18:11: Ihmisen Poika on tullut pelastamaan sitä, mikä on kadonnut

• Jae puuttuu kokonaan (näin myös 1938-käännös) 
• ἦλθεν γὰρ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου σῶσαι τὸ ἀπολωλός (TR) 
• [Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan.] (92 + RK) 
• For the Son of man is come to save that which was lost. (KJV) 

—> Tässä kohden TR:ssä on lisäys, jae 11, jossa lukee ”Sillä Ihmisen Poika on tullut pelastamaan sitä, mikä on kadonnut”. Maininta puuttuu monista varhaisimmista käsikirjoituksista. Kyseessä on lainaus Luukkaan evankeliumin jakeesta 19:10 (”sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on”). Metzgerin mukaan lisäyksen tarkoitus on luoda siltaa jakeisiin 18:12-14, jonka teemaan se sopii.

19:9: ja joka nai hyljätyn, tekee huorin (harmonisaatio Matt. 5:32)

• λέγω δὲ ὑμῖν ὅτι ὃς ἂν ἀπολύσῃ τὴν γυναῖκα αὐτοῦ μὴ ἐπὶ πορνείᾳ καὶ γαμήσῃ ἄλλην μοιχᾶται. 
• λέγω δὲ ὑμῖν ὅτι ὃς ἂν ἀπολύσῃ τὴν γυναῖκα αὐτοῦ εἰ μὴ ἐπὶ πορνείᾳ καὶ γαμήσῃ ἄλλην μοιχᾶται καὶ ὁ ἀπολελυμένην γαμήσας μοιχᾶται. 
• Mutta minä sanon teille: ”joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin”. (1938) 
• And I say unto you, Whosoever shall put away his wife, except it be for fornication, and shall marry another, committeth adultery: and whoso marrieth her which is put away doth commit adultery. (KJV) 

—> TR:n tekstissä, joka on mukana myös 38-käännöksessä, on lisäys, jonka mukaan Jeesus jatkaa vielä sanoen ”ja joka nai hylätyn, tekee aviorikoksen”. Lisäys on 92- ja RK -käännöksissä hakasulkeissa. Metzger antaa lyhyelle lukutavalle B:n. Kopioitsijat ovat pidentäneet tekstiä Matteuksen aiemman maininnan (5:32) perusteella, jossa lukee myös ”joka nai hylätyn, tekee aviorikoksen”. Lyhyt teksti on mukana monissa tärkeimmissä käsikirjoituksissa, kuten Sinaiticus, Vaticanus ja myös Bezae.

19:16-17: Miksi kutsut minua hyväksi (harmonisaatio Mark. 10:17-18 & Luuk. 18:18-19)

• καὶ ἰδοὺ εἷς προσελθὼν αὐτῷ εἶπεν διδάσκαλε τί ἀγαθὸν ποιήσω ἵνα σχῶ ζωὴν αἰώνιον ὁ δὲ εἶπεν αὐτῷ τί με ἐρωτᾷς περὶ τοῦ ἀγαθοῦ εἷς ἐστιν ὁ ἀγαθός εἰ δὲ θέλεις εἰς τὴν ζωὴν εἰσελθεῖν τήρησον τὰς ἐντολάς. 
• Καὶ ἰδού, εἷς προσελθὼν εἶπεν αὐτῷ Διδάσκαλε ἀγαθε, τί ἀγαθὸν ποιήσω ἵνα ἔχω ζωὴν αἰώνιον ὁ δὲ εἰπεν αὐτῷ Τί με λέγεις ἀγαθον οὐδεὶς ἀγαθός· εἰ μὴ εἷς ὅ Θεός. εἰ δὲ θέλεις εἰσελθεῖν εἰς τὴν ζωὴν τήρησον τὰς ἐντολάς 
• Ja katso, eräs mies tuli ja sanoi hänelle: ”Opettaja, mitä hyvää minun pitää tekemän, että minä saisin iankaikkisen elämän?” Niin hän sanoi hänelle: ”Miksi kysyt minulta, mikä on hyvää? On ainoastaan yksi, joka on hyvä. Mutta jos tahdot päästä elämään sisälle, niin pidä käskyt.” (1938) 
• And, behold, one came and said unto him, Good Master, what good thing shall I do, that I may have eternal life? And he said unto him, Why callest thou me good? there is none good but one, that is, God: but if thou wilt enter into life, keep the commandments. (KJV) 

—> Siinä kun 38-käännöksessä Jeesus kysyy mieheltä sitä, että miksi hän kysyy häneltä ”mikä on hyvää” (περὶ τοῦ ἀγαθοῦ) ja johon Jeesus vastaa ”on ainoastaan yksi, joka on hyvä” (eli Jumala), niin TR:ssä Jeesus kysyykin, miksi mies kutsuu Jeesusta hyväksi (Τί με λέγεις ἀγαθον)? Syynä lienee ainakin osittain se, että rinnakkaiskohdissa, Markuksen evankeliumin jakeissa 10:17-18 ja Luukkaan evankeliumin jakeissa 18:18-19 mies nimenomaan kutsuu Jeesusta hyväksi. Kyseessä on siis jälleen harmonisaatio. Jos Matteus olisi alunperin kirjoittanut TR:n mukaisesti, muutosta olisi todella hankala selittää. Oikea lukutapa on säilynyt mm. Sinaiticuksessa, Vaticanuksessa ja Origeneella. 

20:16: monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut (lainaus Matt. 22:14)

• οὕτως ἔσονται οἱ ἔσχατοι πρῶτοι καὶ οἱ πρῶτοι ἔσχατοι. 
• Οὕτως ἔσονται οἱ ἔσχατοι πρῶτοι καὶ οἱ πρῶτοι ἔσχατοι πολλοὶ γὰρ εἰσιν κλητοί, ὀλίγοι δὲ ἐκλεκτοί. 
• ”Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi.” (1938) 
• ”So the last shall be first, and the first last: for many be called, but few chosen.” (KJV) 

—> TR:ssä Jeesuksen sanoihin on lisätty lausahdus ”sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut”. Lisäys on siirretty jakeen myöhemmin Matteuksessa esiintyvän jakeen (22:14) perusteella, jossa tämä ilmaus esiintyy. Lisäys on mukana mm. 400-luvun Efraemi Rescriptuksessa ja Bezaessa sekä family 1+13:ssa ja se esiintyy jo latinalaisissa ja syyrialaisissa käännöksissä, mutta se puuttuu mm. Sinaiticuksesta ja Vaticanuksesta. Metzger antaa lyhyelle lukutavalla A:n.

20:22: voitteko tulla kastetuksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan (harmonisaatio Mark. 10:38)

• ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν οὐκ οἴδατε τί αἰτεῖσθε δύνασθε πιεῖν τὸ ποτήριον ὃ ἐγὼ μέλλω πίνειν λέγουσιν αὐτῷ δυνάμεθα 
• ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν Οὐκ οἴδατε τί αἰτεῖσθε δύνασθε πιεῖν τὸ ποτήριον ὃ ἐγὼ μέλλω πίνειν καὶ τὸ βάπτισμα ὁ ἐγὼ βαπτίζομαι βαπτισθῆναι λέγουσιν αὐτῷ Δυνάμεθα. (TR) 
• Mutta Jeesus vastasi ja sanoi: ”Te ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä olen juova?” He sanoivat hänelle: ”Voimme”. (1938) 
• But Jesus answered and said, Ye know not what ye ask. Are ye able to drink of the cup that I shall drink of, and to be baptized with the baptism that I am baptized with? They say unto him, We are able. (KJV) 

—> TR:ssä on lisäys lausahduksen ”voitteko juoda sen maljan, jonka minä olen juova?” jälkeen: ”ja voitteko tulla kastetuksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan?”. Lisäys puuttuu laajasti monista tärkeimmistä käsikirjoituksista (mm. Sinaiticus, Vaticanus, Bezae, family 13) ja se on harmonisaatio Markuksen evankeliumin rinnakkaiskohdan kanssa (10:38).

Itse asiassa, vaikka Erasmus säilyttikin pidemmän muodon omassa editiossaan ja siitä tuli siksi TR:n lukutapa myöhemmissä editioissa, hän aivan oikein aavisti sen, että kyseessä saattaa olla ”siirtymä” eli harmonisaatio Mark. 10:38 kanssa. Jos Erasmus olisi päättäväisesti seurannut oikeaa tekstikriittistä aavistustaan ja jättänyt pidemmän tekstin pois, KJV Only -ihmiset eivät tässä kohden syyttäisi moderneja kriittisiä editioita saksimisesta. (White 2009, 98-99.)

23:14: Voit teitä kirjanoppineet ja fariseukset (harmonisaatio Mark. 12:40 ja Luuk. 20:47)

• Jae puuttuu kokonaan (näin myös 1938-käännös) 
• Οὐαὶ ὑμῖν, γραμματεῖς καὶ Φαρισαῖοι ὑποκριταί, ὅτι κατεσθίετε τὰς οἰκίας τῶν χηρῶν, καὶ προφάσει μακρὰ προσευχόμενοι· διὰ τοῦτο λήψεσθε περισσότερον κρίμα. (TR) 
• [Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te viette leskiltä talot ja latelette pitkiä rukouksianne vain näön vuoksi. Sitä ankarampi tulee olemaan teidän tuomionne.] (92 + RK) 
• Woe unto you, scribes and Pharisees, hypocrites! for ye devour widows' houses, and for a pretence make long prayer: therefore ye shall receive the greater damnation. (KJV) 

—> TR:ssä on tässä kohden jakeen mittainen lisäys, joka on myös mukana myös 92- ja RK- käännöksissä, joskin hakasuluissa: ”Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te tekopyhät! Te syötte leskien talot ja näön vuoksi rukoilette pitkään. Te saatte sitä kovemman tuomion.” Lisäys on otettu Markuksen (12:40) ja Luukkaan (20:47) rinnakkaiskohdista. Sen lisäksi, että lisäys puuttuu varhaisimmista aleksandrialaisista ja läntisistä käsikirjoituksista, se esiintyy myöhemmissä teksteissä hieman eri kohdissa, joko jakeen 13 jälkeen (kuten TR:ssä) tai ennen jaetta 13. Tällainen ”siirtyileminen” on yleinen merkki siitä, mitä lisäyksille monesti tapahtuu.

24:36: Ihmisen Poika -maininta puuttuu (harmonisaatio Mark. 13:32??)

• περὶ δὲ τῆς ἡμέρας ἐκείνης καὶ ὥρας οὐδεὶς οἶδεν οὐδὲ οἱ ἄγγελοι τῶν οὐρανῶν οὐδὲ ὁ υἱός εἰ μὴ ὁ πατὴρ μόνος. 
• Περὶ δὲ τῆς ἡμέρας ἐκείνης καὶ τῆς ὥρας οὐδεὶς οἶδεν οὐδὲ οἱ ἄγγελοι τῶν οὐρανῶν εἰ μὴ ὁ πατὴρ μου μόνος. (TR) 
• Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin. (1938) 
• But of that day and hour knoweth no man, no, not the angels of heaven, but my Father only. (KJV) 

Tämä tekstivariantti on yksi kaikkein hankalimpia variantteja evankeliumeissa ja se on lisäksi yksi niistä harvoista kohdista, jossa KE:n teksti on pidempi kuin TR:n teksti! Parhaimmissa aleksandrialaisissa (mm. Sinaiticuksen alkuperäinen teksti + 2. korjaaja, Vaticanus) ja läntisissä teksteissä (mm. Bezae, vanhalatinalaiset käännökset) on mukana Jeesuksen sanat, jonka mukaan sitä hetkeä ei tiedä ”edes Poika”. Maininta kuitenkin puuttuu suurimmasta osasta käsikirjoituksia (näin jo Sinaiticuksen ensimmäinen korjaaja), siten myös bysanttilaisesta tekstitraditiosta (mm. family 1, 33), ja siten ne puuttuvat myös TR:stä. Maininta ei myöskään ole mukana syyrian- ja koptinkielisessä käännöksessä. Kirkkoisienkin todistus jakautuu pahasti kahtia (mm. Origeneella ja Irenaeuksella sanat ovat mukana, eikä Origeneen teksteissä ole mitään merkkejä siitä, että hän olisi edes tietoinen käsikirjoituksista, joista "ei edes Poika" puuttuisi, kun taas mm. Athanasiuksella ja Didymos sokealla [he edustavat aleksandrialaista tekstiä] sanat eivät ole mukana). 

Meillä on kaksi mahdollisuutta selittää tämä varianti: (1) joko kyseessä on poisto, koska tämä lausahdus herätti hankalia teologisia kysymyksiä (tai poisto oli vahinko, ks. Messer 2011, liite B, joka antaa kolme vaihtoehtoa tähänkin!), tai (2) kyseessä on lisäys, joka on tehty nähtävästi Markuksen evankeliumin (13:32) perusteella, jossa ”ei edes Poika” -maininta kuuluu varmuudella tekstiin. Metzgerin mukaan parempi selitys on myöhemmin tapahtunut poisto. Hän myös sanoo, että tekstin kielioppi näyttäisi tukevan tätä näkemystä, koska lauseessa olevat οὐδὲ-sanat ”eivät ...eikä” ja Isän kohdalla mainittu μόνος-sana (yksin) tukevat sitä, että listassa on mainittu sekä enkelit että Poika vastoin Isän tietoa, mutta tämä argumentti on haastettu (mm. Wallace). Metzger antaa ”ei edes Poika” -variantille B:n.

Superinnokkaat hyötyvät paljon lukemalla tästä jakeesta Messerin (2011) pitkän analyysin. Jakeesta on kirjoitettu todella paljon tekstiä, ja siitä onkin tullut eräänlainen ykköskohde debatissa, jossa riidellään siitä, miten paljon yksittäiset kopioitsijat tekivät tekstiin muutoksia teologisista syistä. Artikkelissa esitellään mm. erittäin kattavasti eri kirkkoisien antamat todistukset liittyen jakeen variantteihin (kätevä tiivistys-taulukko löytyy sivuilta 184-185). 

Tässä Messerin artikkeli pähkinänkuoressa: Messer haastaa Bart Ehrmanin (2005, 95) näkemyksen, jonka mukaan alkuperäinen ”ei edes Poika” -lukutapa olisi poistettu tästä jakeesta siksi, että oikeaoppiset kopioitsijat olisivat näin saaneet lisää ammuksia piippuun taistelussaan adoptianismia vastaan (harhaoppinen näkemys, jonka mukaan Jeesus oli vain tavallinen ihminen, jonka Jumala vain adoptoi pojakseen). (Mielenkiintoista kyllä Ehrman ei sano sanaakaan siitä, että tällaista muutosta ei tehty Markuksen evankeliumin rinnakkaiskohtaan [13:32], joka on erittäin outoa jos Ehrman on oikeassa.) Messert osoittaa mm. sen, että yhdellekään kirkkoisälle "ei edes Poika" -variantti ei ollut teologinen ongelma ennen 300-lukua; näin ollen on vaikea uskoa että adoptianismilla olisi mitään tekemistä variantin kanssa. Messer pitää myös todennäköisenä sitä, että tämän variantin poissaolo voi itse asiassa ihan hyvin olla peräisin Matteukselta itseltään; tässä tapauksessa ”ei edes Poika” -variantti olisi myöhempi lisäys ja TR olisi oikeassa. Artikkeli osoittaa kuitenkin hyvin sen, miten käsittämättömän monimutkaisesta asiasta tässä on kyse. Niin tai näin, se mikä on erityisen mielenkiintoista on se, ettei samanlaista varianttirykelmää esiinny Markuksen evankeliumissa (13:32), jossa ”ei edes Poika” -variantti on varmuudella alkuperäinen (ja se puuttuu vain joistain harvoista tosi myöhäisistä käsikirjoituksista).

Voit katsoa jakeesta Daniel Wallacen analyysin katsomalla luennon 32 hänen tekstikritiikkikurssiltaan, joka löytyy ilmaiseksi BiblicalTraining.Org-sivustolta. Wallace on itse asiassa eri mieltä kuin Metzger/Nestle-Aland ja hän argumentoi näkemystä, jonka mukaan "ei edes Poika" ei kuulu alkuperäiseen tekstiin; Matteus itse jätti tämän maininnan pois, joskin hän lisäsi lauseen loppuun sanan μόνος eli "yksin Isä", joka tarkoittaa kuitenkin käytännössä aivan samaa asiaa! Metzger myöntää, että ulkoiset todisteet suosivat enemmän pidempää tekstiä, mutta sisäiset todisteet vievät toiseen suuntaan. Jos näin, silloin TR:n teksti on oikeassa ja kriittinen teksti on väärässä. (Itse en vielä haluaisi lyödä viikkorahojani peliin kummankaan näkemyksen puolesta, mutta Messer & Wallace tekevät kyllä erinomaisia huomioita...)

25:13: ”milloin Ihmisen Poika tulee” -lisäys (harmonisaatio Matt. 24:44)

• γρηγορεῖτε οὖν ὅτι οὐκ οἴδατε τὴν ἡμέραν οὐδὲ τὴν ὥραν. 
• Γρηγορεῖτε οὖν ὅτι οὐκ οἴδατε τὴν ἡμέραν οὐδὲ τὴν ὥραν ἐν ᾗ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἔρχεται. (TR) 
• Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä. (1938) 
• Watch therefore, for ye know neither the day nor the hour wherein the Son of man cometh. (KJV) 

—> Käskyä ”Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä” seuraa TR:ssä lisäys ”milloin Ihmisen Poika tulee”. Tässä on tapahtunut jälleen harmonisaatio, joskin tässä kohden toisen Matteuksen jakeen (24:44) perusteella. Lyhyt teksti on todella voimakkaasti edustettu monissa tärkeissä käsikirjoituksissa, joista voidaan mainita P35 (200-300-luvun aleksandrialaista tekstisukua edustava papyrus, joka sisältää ainoastaan jakeet 25:12-15, 20-23), Sinaiticus, Vaticanus, Aleksandrinus + monet varhaiset käännökset.

27:35: VT:n profetia toteutuu (harmonisaatio Joh. 19:24)

• σταυρώσαντες δὲ αὐτὸν διεμερίσαντο τὰ ἱμάτια αὐτοῦ βάλλοντες κλῆρον. 
• σταυρώσαντες δὲ αὐτὸν διεμερίσαντο τὰ ἱμάτια αὐτοῦ βάλλοντες κλῆρον ἵνα πληρωθῇ τὸ ῥηθὲν ὑπὸ τοῦ προφήτου, διεμερίσαντο τὰ ἱμάτια μου ἑαυτοῖς, καὶ ἐπὶ τὸν ἱματισμόν μου ἔβαλον κλῆρον. (TR) 
• Ja kun he olivat hänet ristiinnaulinneet, jakoivat he keskenään hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa. (1938) 
• Kun he olivat naulinneet Hänet ristiin, he arpaa heittäen jakoivat keskenään Hänen vaatteensa, (jotta toteutuisi minkä profeetta on puhunut: ”He jakoivat keskenään vaatteeni ja heittivät arpaa puvustani”). (Koilo) 
• And they crucified him, and parted his garments, casting lots: that it might be fulfilled which was spoken by the prophet, They parted my garments among them, and upon my vesture did they cast lots. (KJV) 

—> Tässä kohden TR:ssä on pitkähkö lisäys, jolla halutaan painottaa sitä, miten Jeesuksen vaatteiden jakaminen täytti Vanhan testamentin profetian. Tämä lisäys on selvästikin otettu Johanneksen evankeliumin jakeesta 19:24, joskin se on laitettu ”matteusmaiseen” muotoon (huomaa evankeliumissa toistuva maininta ”jotta toteutuisi”), joten kyseessä on jälleen harmonisaatio. Pidempi teksti puuttuu todella monista aleksandrialaisista ja läntisistä käsikirjoituksista (Sinaiticus, Vaticanus, Bezae) ja joistain tärkeistä varhaisista käännöksistä.

Siirrymme nyt Markuksen evankeliumiin.

MARKUKSEN EVANKELIUMI

Markuksen evankeliumin kohdalla käsittelemme 20 eri jaetta tai jaejaksoa: 

Mark. 1:2: Kuten on kirjoitettu profeetta Jesajan kirjassa…
Mark. 1:14: Saarnasi Jumalan valtakunnan evankeliumia
Mark. 1:42: ”Heti kun hän oli puhunut”
Mark. 3:15: Valta parantaa ja ajaa ulos demoneja
Mark. 3:29: Ikuinen synti vai ikuinen tuomio?
Mark. 6:11 Sodomalla ja Gomorralla on oleva helpompaa (harmonisaatio Matt. 10:14-15)
Mark. 7:8: Turhia perinnäissääntöjä (lisäyksiä saman luvun jakeiden 4 ja 13 perusteella)
Mark. 7:16: Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon
Mark. 9:44, 46: mato ei kuole eikä tuli sammu (lainaus jakeesta 48)
Mark. 9:49: …ja jokainen uhri suolalla suolattava
Mark. 10:21: Ota ristisi ja seuraa minua (lainaus jakeesta 8:34)
Mark. 10:24: Lapset, kuinka vaikea onkaan (niiden, jotka luottavat tavaraansa) päästä Jumalan valtakuntaan!
Mark. 11:10: Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee (Herran nimessä).
Mark. 11:26: Mutta jos te ette anna anteeksi, ei myöskään teidän Isänne, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomuksianne (harmonisaatio Matt. 6:15)
Mark. 13:14 Hävityksen kauhistus (josta profeetta Daniel on puhunut)
Mark. 13:33 Valvokaa (ja rukoilkaa)
Mark. 14:27: Tänä yönä te loukkaannutte minuun
Mark. 15:28: Hänet luettiin pahantekijöiden joukkoon (harmonisaatio Luuk. 22:37)
Mark. 16:9-20: Nk. ”pitkä loppu”

1:2: Kuten on kirjoitettu profeetta Jesajan kirjassa…

• καθὼς γέγραπται ἐν τῷ Ἠσαΐᾳ τῷ προφήτῃ ἰδοὺ ἀποστέλλω τὸν ἄγγελόν μου πρὸ προσώπου σου ὃς κατασκευάσει τὴν ὁδόν σου. 
• Ὡς γέγραπται ἐν τοῖς προφήταις, Ἰδού, ἐγὼ ἀποστέλλω τὸν ἄγγελόν μου πρὸ προσώπου σου ὃς κατασκευάσει τὴν ὁδόν σου ἔμπροσθέν σου. (TR) 
• Niinkuin on kirjoitettuna profeetta Esaiaan kirjassa: ”Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava sinun tiesi”. (1938) 
• As it is written in the prophets, Behold, I send my messenger before thy face, which shall prepare thy way before thee. (KJV) 
• Huom.: Alleviivaus lisätty KE:n tekstiin vain siksi, että lukija näkee mikä ero siinä on TR:ään.

—> TR:ssä näkyy alkuperäisen tekstin myöhempi korjaus. Alun perin Markus kirjoitti ”kuten on kirjoitettu profeetta Jesajan kirjassa”, mutta koska hänen lainauksensa ei ala Jesajasta, vaan Malakiasta (3:1), myöhemmät kopioitsijat ovat korjanneet tekstiä.

Kriittisellä tekstillä ”kuten on kirjoitettu profeetta Jesajassa” on erityisen vankka tuki käsikirjoituksissa, koska sen lukutapa löytyy miltei kaikista varhaisista majuskelikoodekseista (Sinaiticus, Vaticanus, Bezae) ja käytännössä kaikista varhaisimmista käännöksistä kuten myös monilta kirkkoisiltä. Jae toimiikin käytännössä kaikissa tekstikritiikkiä esittelevissä teoksissa loistavana esimerkkinä juuri siitä, miten myöhemmät kopioitsijat muuttavat tekstiä ”selkeämmäksi” (mm. Greenlee 2012, 59, 86-87; Wegner 2006, 246-247; Metzger & Ehrman 2005, 264, ks. myös White 2009, 316).

* Teologiselta kannalta katsottuna Markuksen aloitus on äärimmäisen tärkeä. Hänen lainauksensa ytimessä on Jesajan kirjan luvun 40 alku, jossa luvataan Jumalan paluu kansansa keskuuteen pakkosiirtolaisuuden päättymisen jälkeen. On tärkeä huomata, että Markuksen lisäksi kaikki muutkin evankeliumit soveltavat Jesajan jakeen 40:3 toteutumisen Jeesukseen (Matt. 3:3; Luuk. 3:4; Joh. 1:23). Jesajan uuden exoduksen merkityksestä Markuksen evankeliumissa ks. Watts 1997.

1:14: Saarnasi Jumalan valtakunnan evankeliumia

• μετὰ δὲ τὸ παραδοθῆναι τὸν Ἰωάννην ἦλθεν ὁ Ἰησοῦς εἰς τὴν Γαλιλαίαν κηρύσσων τὸ εὐαγγέλιον τοῦ θεοῦ. 
• Μετὰ δὲ τὸ παραδοθῆναι τὸν Ἰωάννην ἦλθεν ὁ Ἰησοῦς εἰς τὴν Γαλιλαίαν κηρύσσων τὸ εὐαγγέλιον τῆς βασιλείας τοῦ θεοῦ. (TR) 
• Mutta sittenkuin Johannes oli pantu vankeuteen, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia. (1938) 
• Now after that John was put in prison, Jesus came into Galilee, preaching the gospel of the kingdom of God. (KJV) 

—> Siinä kun 1938-käännöksen mukaan Jeesus saarnaasi Galileassa ”Jumalan evankeliumia”, TR:n mukaan hän saarnasi ”Jumalan valtakunnan evankeliumia”. Myöhemmät kopioitsijat (läntiset ja bysanttilaiset tekstisuvut) ovat ”parannelleet” Markuksen hieman outoa ilmaisua erityisesti seuraavaa jaetta silmällä pitäen (”Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi”), joka sellaisenaan on hieman tönkkö. Myös Matteuksella esiintyvä ilmaisu ”valtakunnan evankeliumi” on varmasti vaikuttanut tähän päätökseen (Matt. 4:23; 9:35; 24:14). Alkuperäinen teksti on säilynyt mm. Sinaiticuksessa, Vaticanuksessa, family 1&13:ssa ja Origeneellä.

1:42: ”heti kun hän oli puhunut”

• καὶ εὐθὺς ἀπῆλθεν ἀπ᾽ αὐτοῦ ἡ λέπρα καὶ ἐκαθαρίσθη. 
• καὶ εἰπόντος αὐτοῦ εὐθὲως ἀπῆλθεν ἀπ᾽ αὐτοῦ, ἡ λέπρα καὶ ἐκαθαρίσθη. (TR) 
• Ja kohta pitali lähti hänestä, ja hän puhdistui. (1938) 
• And as soon as he had spoken, immediately the leprosy departed from him, and he was cleansed. (KJV) 

—> TR lisää jakeeseen maininnan (heti) ”kun hän oli puhunut”. Lisäys on mukana jo codex Aleksandrinuksessa (400-luku), mutta alkuperäinen lukutapa on säilynyt mm. Sinaiticuksessa ja Vaticanuksessa.

3:15: Valta parantaa ja ajaa ulos demoneja

• καὶ ἔχειν ἐξουσίαν ἐκβάλλειν τὰ δαιμόνια. 
• καὶ ἔχειν ἐξουσίαν θεραπεύειν τὰς νόσους καὶ ἐκβάλλειν τὰ δαιμόνια·. (TR) 
• Ja heillä oli oleva valta ajaa ulos riivaajia. (1938) 
• And to have power to heal sicknesses, and to cast out devils. (KJV) 

—> TR:n mukaan Jeesus antoi 12 opetuslapselle myös vallan ”parantaa sairauksia” (θεραπεύειν τὰς νόσους). Tämä lisäys on mukana jo Aleksandrinuksessa ja Bezaessa, mutta Sinaiticus ja Vaticanus ovat säilyttäneet alkuperäisen tekstin.

3:29: Ikuinen synti vai ikuinen tuomio?

• ὃς δ᾽ ἂν βλασφημήσῃ εἰς τὸ πνεῦμα τὸ ἅγιον οὐκ ἔχει ἄφεσιν εἰς τὸν αἰῶνα ἀλλὰ ἔνοχός ἐστιν αἰωνίου ἁμαρτήματος. 
• ὃς δ᾽ ἂν βλασφημήσῃ εἰς τὸ πνεῦμα τὸ ἅγιον οὐκ ἔχει ἄφεσιν εἰς τὸν αἰῶνα ἀλλ᾽ ἔνοχός ἐστιν αἰωνίου κρίσεως. (TR) 
• ”Mutta joka pilkkaa Pyhää Henkeä, se ei saa ikinä anteeksi, vaan on vikapää iankaikkiseen syntiin.” (1938) 
• But he that shall blaspheme against the Holy Ghost hath never forgiveness, but is in danger of eternal damnation. (KJV) 

—> Tämän jakeen erikoinen ilmaisus ”on syyllinen ikuiseen syntiin” aiheutti monenlaisia tekstivariantteja. Joissain käsikirjoituksissa synti-sana korvattiin kidutuksella (”ikuiseen kidutukseen”), kun taas toisissa se korvattiin κρίσεως-sanalla (kuten Aleksandrinuksessa), joka päätyi myös TR:ään eli ”ikuiseen tuomioon”. Myös harvinainen ἁμαρτήματος (synti)- sana korvattiin monissa käsikirjoituksissa tutumpaan muotoon ἁμαρτίας (kuten Bezaessa). Alkuperäinen teksti on säilynyt mm. Sinaiticuksessa ja Vaticanuksessa.

6:11 Sodomalla ja Gomorralla on oleva helpompaa (harmonisaatio Matt. 10:14-15)

• καὶ ὃς ἂν τόπος μὴ δέξηται ὑμᾶς μηδὲ ἀκούσωσιν ὑμῶν ἐκπορευόμενοι ἐκεῖθεν ἐκτινάξατε τὸν χοῦν τὸν ὑποκάτω τῶν ποδῶν ὑμῶν εἰς μαρτύριον αὐτοῖς. 
• καὶ ὃσοι ἂν μὴ δέξωνταί ὑμᾶς μηδὲ ἀκούσωσιν ὑμῶν ἐκπορευόμενοι ἐκεῖθεν ἐκτινάξατε τὸν χοῦν τὸν ὑποκάτω τῶν ποδῶν ὑμῶν εἰς μαρτύριον αὐτοῖς ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ἀνεκτοτερον ἔσται Σοδόμοις ἤ Γομόρροις ἐν ἡμέρᾳ κρίσεως, ἤ τῇ πόλει ἐκείνη. (TR) 
• ”Ja missä paikassa teitä ei oteta vastaan eikä teitä kuulla, sieltä menkää pois ja pudistakaa tomu jalkojenne alta, todistukseksi heille.” (1938) 
• Ketkä tahansa eivät ota teitä vastaan eivätkä kuuntele teitä, sieltä lähtekää pois ja pudistakaa tomu jalkojenne alta todistukseksi heille. (Totisesti sanon teille: Sodoman ja Gomorran on tuomiopäivänä helpompi kuin sen kaupungin.) (Koilo) 
• ”And whosoever shall not receive you, nor hear you, when ye depart thence, shake off the dust under your feet for a testimony against them. Verily I say unto you, It shall be more tolerable for Sodom and Gomorrha in the day of judgment, than for that city.” (KJV) 

—> Jakeessa on kaksi muutosta. Ensinnäkin TR:ään on ajautunut teksti, joka muuttaa sanat ”missä paikassa (τόπος) teitä ei oteta vastaan” sanoiksi ”ja se (ὃσοι), joka ei ota teitä vastaan”. Lisäksi TR:n tekstissä Jeesuksen sanat jatkuvat pidemmästi todeten ”totisesti minä sanon teille: Sodoman ja Gomorran maan on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin sen kaupungin”. Kohta on harmonisaatio Matteuksen evankeliumin jakeiden 10:14-15 kanssa, jossa tämä Sodoma & Gomorra -kohta seuraa Jeesuksen sanoja. Alkuperäinen teksti on säilynyt mm. Sinaiticuksessa, Vaticanuksessa, Efraemi Rescriptuksessa, Bezaessa ja Vulgatassa.

7:8: turhia perinnäissääntöjä (lisäyksiä saman luvun jakeiden 4 ja 13 perusteella)

• ἀφέντες τὴν ἐντολὴν τοῦ θεοῦ κρατεῖτε τὴν παράδοσιν τῶν ἀνθρώπων. 
• ἀφέντες γὰρ τὴν ἐντολὴν τοῦ θεοῦ κρατεῖτε τὴν παράδοσιν τῶν ἀνθρώπων βαπτισμοὺς ξεστῶν καὶ ποτηρίων· καὶ ἀλλὰ παρόμοια τοιαῦτα πολλὰ ποιεῖτε. (TR) 
• Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöä. (1938) 
• (Sillä) te hylkäätte Jumalan käskyn ja seuraatte ihmisten perinnäissääntöä. (Kannujen ja maljain pesemisiä, ja muuta sellaista te paljon harjoitatte.) (Koilo) 
• For laying aside the commandment of God, ye hold the tradition of men, as the washing of pots and cups: and many other such like things ye do. (KJV) 

Sen lisäksi, että TR:ssä on lauseen alussa ylimääräinen siis-sana, TR:n tekstissä Jeesuksen kritiikki ”te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöä” jatkuu sanoilla ”pesemällä kivi- ja juoma-astioita, ja muitakin senkaltaisia asioita te teette”. Nämä on nostettu konkreettisiksi esimerkeiksi turhista perinnäissäännöistä. Lisäys on otettu saman luvun jakeesta 4 (”…ja paljon muuta on, mitä he ovat ottaneet noudattaakseen, niinkuin maljain ja kiviastiain ja vaskiastiain pesemisiä”) ja jakeesta 13 (”ja paljon muuta samankaltaista te teette”). Lisäys myös liikkuu, koska joissain käsikirjoituksissa se on asetettu juuri ennen jaetta 8, joten tämäkin puhuu kohdan myöhemmän lisäyksen puolesta. Alkuperäinen teksti on säilynyt mm. P45:ssa, Sinaiticuksessa, Vaticanuksessa ja Bezaessa.

7:16: Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon

• Jae puuttuu kokonaan. 
• Εἴ τις ἔχει ὦτα ἀκούειν, ἀκουέτω. (TR) 
• Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon. (1938) 
• If any man have ears to hear, let him hear. (KJV) 

TR:n tekstissä on jae 16, jossa lukee ”se, jollakin on korvat kuulla, kuulkoot” ja se puuttuu parhaimmista käsikirjoituksista (mm. Sinaiticus, Vaticanus). Lisäys on otettu nähtävästi jakeista 4:9 ja 4:23, joissa tämä ilmaisu esiintyy. Jae on mukana 38-käännöksessä, mutta 92- ja RK-käännöksissä se on hakasulkeissa. Lisäyksellä ei kuitenkaan ole mitään erikoista merkitystä ja se jopa sopii hyvin asiayhteyteen.

9:29: Tämä laji lähtee vain rukouksella ja paastolla

• καὶ εἶπεν αὐτοῖς τοῦτο τὸ γένος ἐν οὐδενὶ δύναται ἐξελθεῖν εἰ μὴ ἐν προσευχῇ. 
• καὶ εἶπεν αὐτοῖς Τοῦτο τὸ γένος ἐν οὐδενὶ δύναται ἐξελθεῖν εἰ μὴ ἐν προσευχῇ Καὶ νηστείᾳ. (TR) 
• Hän vastasi: ”Tätä lajia ei saa lähtemään muulla kuin rukouksella”. (1992 + RK) 
• Hän sanoi heille: ”Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla”. (1938) 
• And he said unto them, This kind can come forth by nothing, but by prayer and fasting. (KJV) 

—> TR lisää Jeesuksen ”muuta kuin rukouksella” -sanoihin sanat ”ja paastolla” ja tämä lisäys näkyy myös 38-käännöksessä, joskin se puuttuu 92- ja RK-käännöksistä. Lisäys on mukana suurimmassa osassa käsikirjoituksia, mutta monissa aleksandrialaisissa (Sinaiticus ja Vaticanus) ja läntisissä teksteissä (codex Bobiensis) sitä kyettiin vastustamaan. Lisäys käy järkeen, koska paastolla oli merkittävä rooli varhaiskristillisyydessä. Tähän liittyen on mielenkiintoista huomata, että samanlainen lisäys on joissain käsikirjoituksissa tullut myös 1. Korinttilaiskirjeen jakeeseen 7:5, jossa Paavali kirjoittaa ohjeita avioparille: ”Älkää vetäytykö pois toisistanne, paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi, niin että olisitte vapaat rukoukseen ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömyytenne tähden.” Joissain varhaisissa käsikirjoituksissa (mm. syyriankielisissä käännöksissä) tähänkin kohtaan lisättiin ennen rukoista maininta paastosta. Tällaiset huomiot tukevat sitä ajatusta, että paasto-maininta on nimenomaan lisäys.

9:44, 46: mato ei kuole eikä tuli sammu (lainaus jakeesta 48)

• Jakeet puuttuvat kokonaan, näin myös 1938-käännöksestä. 
• ὅπου ὁ σκώληξ αὐτῶν οὐ τελευτᾷ, καὶ τὸ πῦρ οὐ σβέννυται. (TR) 
• [Missä ’mato ei kuole eikä tuli sammu’]. (1992 + RK) 
• Where their worm dieth not, and the fire is not quenched. (KJV) 

—> RK-käännös on lisännyt TR:n tekstin hakasulkeisiin molempiin jakeisiin: ”missä heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu”, ajatus, joka on lainattu Jesajan kirjasta (66:24). Jakeet eivät ole mukana parhaimmissa käsikirjoituksissa, mm. Sinaiticuksessa, Vaticanuksessa, Efraemi Rescriptuksesta ja monista varhaisista käännöksistä. Maininta on otettu jakeesta 48 ja se on haluttu vain toistaa kaksi kertaa uudelleen. Koska jae 43 päättyy mainintaan ”…sammumattomaan tuleen” ja jae 45 ”…helvettiin”, monet kopioitsijat ovat halunneet kommentoida tätä ”tulta” tällä jakeen 48 maininnalla. Joka tapauksessa nämä lisäykset eivät ole ”merkittäviä”, koska ajatus on joka tapauksessa esillä Jeesuksen opetuksessa tässä tekstikokonaisuudessa. 

Jeesus lainaa Jesajaa

  

Tämän tekstin kohdalla on hyvä huomata, että kun Jeesus puhuu "tulesta" ja "madoista", hän lainaa tuttuun tapaan Vanhan testamentin tekstejä. Tässä tapauksessa lainaus tulee Jesajan kirjan viimeisestä luvusta. Lainaan jakeet niiden laajemmassa asiayhtyedessä:

22. Niinkuin uudet taivaat ja uusi maa, jotka minä teen, pysyvät minun kasvojeni edessä, sanoo Herra, niin pysyy teidän siemenenne ja teidän nimenne. 23. Joka kuukausi uudenkuun päivänä ja joka viikko sapattina tulee kaikki liha kumartaen rukoilemaan minua, sanoo Herra. 24. Ja he käyvät ulos katselemaan niiden miesten ruumiita, jotka ovat luopuneet minusta; sillä heidän matonsa ei kuole, eikä heidän tulensa sammu, ja he ovat kauhistukseksi kaikelle lihalle. (1933-käännös)

Jesajan kirja päättyy siihen, miten kaksi ryhmää erotellaan toisistaan: vanhurskaat ja väärintekijät. Vanhurskaat korotetaan, mutta väärintekijät saavat osakseen häpeän ja kuoleman. Kuten Edward Fudge toteaa, Jesajan kirjan jae 66:24 on toiminut vuosituhansien ajan ehkä lainatuimpana teksinä väärintekijöiden kohtalosta, mutta siitä huolimatta tekstiä on monesti luettu huolimattomasti. 

Tekstin kielikuvaan on ehkä vaikuttanut historiallinen tilanne, joka tapahtui Jesajan toiminnan aikana, ja joka on kuvattu luvuissa 36-39. Assyrian armeija piiritti Jerusalemia, mutta Herran enkeli tuli ja mursi heidän armeijansa: aamulla heitä oli kuolleena 185 000. Assyrian kuningas joutui poistumana paikalta häntä koipien välissä. (Tähän samaan tilanteeseen löytyy maininta assyrialaisten omista lähteistä ja niissä vahvistetaan se, miten kuningas ei syystä tai toisesta kyennyt saamaan Jerusalemia hallintaansa.) Joka tapauksessa kertomuksen ydin on jakeessa 37:36: "Niin Herran enkeli lähti ja löi Assurin leirissä sata kahdeksankymmentä viisi tuhatta miestä, ja kun noustiin aamulla varhain, niin katso, he olivat kaikki kuolleina ruumiina." Nyt, Jesajan kirjan viimeisessä luvussa tilanne on samankaltainen, mutta nyt vain universaalisti kuvattuna: vanhurskaat näkevät väärintekijöiden kuolleet ruumiit. Kyse ei siis tässä jakeessa ole elävistä ihmisistä, jotka kokevat tuskaa! Pointti on väärintekijöiden tuhoutumisessa, ei heidän tietoisessa tuskassaan. Juuri tätä madot ja tuli kuvaavat: madoilla on juhla-ateria, koska niiden edessä on suuri kuolleiden joukko ja tuli kuluttaa niin kauan kuin on jotain mikä palaa. Fudgen painotus on siten siinä, että tätä jaetta ei voi käyttää raamatullisena todisteena traditionaalisesta helvetti-näkemyksestä - se toimii pikemminkin annihilationistisen tulkinnan tukena. 

Myöhemmin apokryfisessä Juditin kirjassa (kirjoitettu n. 150-125 eKr.) tekstiä lainataan aivan toisella tavalla:

Voi pakanoita, jotka nousevat minun kansaani vastaan! Herra, Kaikkivaltias, on rankaiseva heitä tuomion päivänä; hän antaa tulen ja matojen syödä heidän lihansa, niin että he tuskasta vaikeroitsevat iankaikkisesti." (Judit 16:17)

Vasta Juditin kirjan tulkinnassa ja joidenkin myöhempien kristittyjen apologien teoksissa Jesajan kirjan jae on muokattu kuvaamaan kadotettujen tietoista tuskaa, vaikka siitä alkuperäisessä tekstissä ei nimenomaan ole kyse, koska siinä kuvataan kuolleiden ruumiita. Fudgen mukaan Juditin kirjan näkemykseen on vaikuttanut oman aikansa kreikkalainen ajatustapa kuolemattomista sieluista. Juditin kirja on ensimmäinen teos, jossa esiintyy ajatus ns. traditionaalisesta helvetti-näkemyksestä, joka on tuntematon ainakin Vanhan testamentin kirjoittajille. (Fudge & Peterson 2000, 32-36.)

9:49: …ja uhri suolalla suolattava

• πᾶς γὰρ πυρὶ ἁλισθήσεται. 
• πᾶς γὰρ πυρὶ ἁλισθήσεται καὶ πᾶσα θυσία ἀλὶ ἁλισθήσεται. (TR) 
• Jokainen ihminen suolataan tulella. (92+RK) 
• Sillä jokainen ihminen on tulella suolattava, ja jokainen uhri on suolalla suolattava. (1938) 
• For every one shall be salted with fire, and every sacrifice shall be salted with salt. (KJV) 

—> TR:n tekstissä on lisäys, joka näkyy myös 1938-käännöksessä ”ja jokainen uhri on suolalla suolattava”. Käsikirjoituksissa tilanne on itse asiassa hieman monimutkaisempi, kuin nämä lainaukset antavat ymmärtää, koska niistä on löydettävissä itse asiassa kolme merkittävää lukutapaa (joskin niidenkin sisällä on joissain käsikirjoituksissa vaihteluja):

1. ”Sillä jokainen ihminen suolataan tulella.” —> Näin mm. Vaticanus, family 1+13, jotkut syyrian- ja koptinkieliset käännökset. 
2. ”Sillä jokainen uhri suolataan suolalla.” —> Näin mm. Bezae ja monet vanhalatinalaiset käännökset. 
3. ”Sillä jokainen ihminen on tulella suolattava, ja jokainen uhri on suolalla suolattava.” —> Näin mm. Aleksandrinus —> TR. 

Metzgerin mukaan varianttikokoelmaa voidaan selittää seuraavalla tavalla. Hyvin varhaisessa vaiheessa joku kopioitsija on huomannut, että 3. Moos. 2:13 antaa vihjeen Jeesuksen sanojen ymmärtämiselle (”ja jokainen ruokauhrilahjasi suolaa suolalla, äläkä anna Jumalasi liitonsuolan puuttua ruokauhristasi; jokaiseen uhrilahjaasi sinun on tuotava suolaa”) ja hän lisäsi tämän pohjalta maininnan käsikirjoituksen marginaaliin. Seuraavaksi nämä marginaalissa olevat sanat otettiin joko osaksi tekstiä niin, että syntyi variantti 2 (jonka seurauksena alkuperäinen lukutapa tuhoutui) tai ne omaksuttiin kokonaan ja syntyi variantti 3. Metzger antaa variantille 1 B:n, koska se selittää muiden lukutapojen synnyn.

Tämän hankalan lausuman pointti on kuvata Jeesusken seuraajia uhri-metaforalla, jotka on omistettu Jumalan palvelemiseen, mutta joiden palvelutyö saattaa tulla kalliiksi. (Ks. France 2002, 383-384.)

10:21: Ota ristisi ja seuraa minua (lainaus jakeesta 8:34)

• ὁ δὲ Ἰησοῦς ἐμβλέψας αὐτῷ ἠγάπησεν αὐτὸν καὶ εἶπεν αὐτῷ ἕν σε ὑστερεῖ ὕπαγε ὅσα ἔχεις πώλησον καὶ δὸς τοῖς πτωχοῖς καὶ ἕξεις θησαυρὸν ἐν οὐρανῷ καὶ δεῦρο ἀκολούθει μοι 
• ὁ δὲ Ἰησοῦς ἐμβλέψας αὐτῷ ἠγάπησεν αὐτὸν καὶ εἶπεν αὐτῷ Ἕν σοί ὑστερεῖ· ὕπαγε ὅσα ἔχεις πώλησον καὶ δὸς τοῖς πτωχοῖς καὶ ἕξεις θησαυρὸν ἐν οὐρανῷ καὶ δεῦρο ἀκολούθει μοι ἄρας τὸν σταυρόν. (TR) 
• Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: ”Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua”. (1938) 
• Then Jesus beholding him loved him, and said unto him, One thing thou lackest: go thy way, sell whatsoever thou hast, and give to the poor, and thou shalt have treasure in heaven: and come, take up the cross, and follow me. (KJV) 

—> TR:ssä on kolmen sanan mittainen lisäys ἄρας τὸν σταυρόν eli ”ota ristisi”. Tämä lisäys on otettu aiemmasta Markuksen evankeliumin kohdasta, jakeesta 8:34, jossa Jeesus sanoo ”Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua”.

TR:ään ajautunut teksti löytyy jo 400-luvun Aleksandrinuksesta ja myöhemmin monista minuskeleista. Lyhyt teksti löytyy puolestaan mm. Sinaiticuksesta & Vaticanuksesta, Efraemi Rescriptuksesta ja Bezaesta.

Kuten White (2009, 203, 204-207) toteaa, monet KJV Only -tyypit valittavat tässä kohden jälleen sitä, että ”taas on otettu pois tärkeä maininta, eivätkä kääntäjät halua, että me otamme ristimme!” Tässä väitteessä on vain se ongelma, että maininta ristin ottamisesta esiintyy kolmessa muussakin kohdassa evankeliumeissa, Matteuksella (16:24), Luukkaalla (9:23) ja aiemmin Markuksella (8:34) ja kaikissa näissä kohdissa sanat ovat mukana moderneissa käännöksissä! On myös huomattava, että Markuksen rinnakkaiskohdissa niin Matteuksella (19:21) kuin Luukkaalla (18:22) kummassakaan ei ole mainintaan ristin ottamista: ei edes KJV:ssa!

10:24: Lapset, kuinka vaikea onkaan (niiden, jotka luottavat tavaraansa) päästä Jumalan valtakuntaan!

• οἱ δὲ μαθηταὶ ἐθαμβοῦντο ἐπὶ τοῖς λόγοις αὐτοῦ ὁ δὲ Ἰησοῦς πάλιν ἀποκριθεὶς λέγει αὐτοῖς τέκνα πῶς δύσκολόν ἐστιν εἰς τὴν βασιλείαν τοῦ θεοῦ εἰσελθεῖν. 
• οἱ δὲ μαθηταὶ ἐθαμβοῦντο ἐπὶ τοῖς λόγοις αὐτοῦ ὁ δὲ Ἰησοῦς πάλιν ἀποκριθεὶς λέγει αὐτοῖς Τέκνα πῶς δύσκολόν ἐστιν τοὺς πεποιθότας ἐπὶ τοῖς χρήμασιν, εἰς τὴν βασιλείαν τοῦ θεοῦ εἰσελθεῖν. (TR) 
• Opetuslapset hämmästelivät hänen sanojaan, mutta Jeesus rupesi taas puhumaan ja sanoi heille: ”Lapset, kuinka vaikeaa onkaan päästä Jumalan valtakuntaan!” (92 + RK) 
• Niin opetuslapset hämmästyivät hänen sanoistaan. Mutta Jeesus rupesi taas puhumaan ja sanoi heille: ”Lapset, kuinka vaikea onkaan niiden, jotka luottavat tavaraansa, päästä Jumalan valtakuntaan!” (1938) 
• And the disciples were astonished at his words. But Jesus answereth again, and saith unto them, Children, how hard is it for them that trust in riches to enter into the kingdom of God! (KJV) 

—> TR:n tekstissä on lisäys ”niiden, jotka luottavat tavaraansa” ja tämä on osana jopa 38-käännöstä, mutta ei 92- tai RK-käännöksiä. Lisäyksen tarkoitus on ollut hieman pehmentää Jeesuksen sanomaa. Lisäksi, koska jae 25 kuuluu ”Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan”, rikkauden lisääminen jakeeseen 24 tekee siirtymästä smoothimman.

TR:ään ajautunut lisäys on mukana monissa käsikirjoituksissa, kuten Aleksandrinuksessa ja Efraemi Rescriptuksessa, family 1+13:ssa, sekä latinan- että syyriankielisissä käännöksissä. Codex Washington lisää pelkästään ”rikkaan miehen” (”plousin”) ja minuskelissa 1241 lukee ”niiden joilla on omaisuutta”. Lyhyttä tekstiä tukee Sinaiticus & Vaticanus, Bobiensis ja jotkut boharinkieliset käsikirjoitukset. Metzger antaa lyhyemmälle lukutavalle B:n. (Ks. White 2009, 215-216.)

11:10: Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee (Herran nimessä)

• εὐλογημένη ἡ ἐρχομένη βασιλεία τοῦ πατρὸς ἡμῶν Δαυίδ ὡσαννὰ ἐν τοῖς ὑψίστοις. 
• Εὐλογημένη ἡ ἐρχομένη βασιλεία ἐν ὀνόματι Κυρίου, τοῦ πατρὸς ἡμῶν Δαβίδ· Ὡσαννὰ ἐν τοῖς ὑψίστοις. (TR) 
• Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee. Hoosianna korkeuksissa! (1938) 
• Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee (Herran nimessä). Hoosianna korkeuksissa! (Koilo) 
• Blessed be the kingdom of our father David, that cometh in the name of the Lord: Hosanna in the highest. (KJV) 

—> Ikävä kyllä Metzger ei nosta tätä kohtaa esiin kommentaarissaan, eikä NA28:ssa ole mitään tästä ala-apparaatissa, mutta Tischendorfin massiivisesta apparaatista käy ilmi, että Herran nimessä -lisäys on mukana jo Aleksandrinuksessa 400-luvulla ja se on mm. syyriankielisen Peshittan lukutapa. Maininta ”Herran nimessä” on mainittu jo edellisessä jakeessa ja jotkut kopioitsijat ovat halunneet toistaa sen myös jakeessa 10. Taustalla on joka tapauksessa Psalmi 118 ja koska sen tekstissä on myös maininta ”joka tulee Herran nimessä”, on luotevaa, että tämä lisäys tuli joihinkin käsikirjoituksiin ja se päätyi lopulta TR:ään.

11:26: Mutta jos te ette anna anteeksi, ei myöskään teidän Isänne, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomuksianne (harmonisaatio Matt. 6:15)

• Jae puuttuu kokonaan (myös 1938). 
• εἰ δὲ ὑμεῖς οὖκ ἀφίετε, οὐδε ὁ πατὴρ ὑμῶν ὁ ἐν τοῖς οὐρανοῖς ἀφησεὶ τὰ παραπτώματα ὑμῶν. (TR) 
• [Mutta jos te ette anna anteeksi, ei myöskään teidän Isänne, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomuksianne.]” (92 + RK) 
• But if ye do not forgive, neither will your Father which is in heaven forgive your trespasses. (KJV) 

—> Tämä TR:ään ajautunut lisäys on otettu Matteuksen evankeliumin jakeesta 6:15, jonka sanamuotoja kopioitsijat ovat seuranneet. Siellä Jeesus sanoo ”mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne”. Jae puuttuu varhaisimmista käsikirjoituksista, jotka edustavat kaikkia tekstityyppejä, mm. Sinaiticuksesta & Vaticanuksesta, Regiuksesta (800-luku), Washingtoniuksesta ja lisäksi sahidin- ja joistain syyriankielisistä käännöksistä. Lisäys on mukana eri muodossa Aleksandrinuksessa, Efraemi Rescriptuksessa, Bezaessa ja latinankielisessä traditiossa.

13:14 Hävityksen kauhistus (josta profeetta Daniel on puhunut)

• ὅταν δὲ ἴδητε τὸ βδέλυγμα τῆς ἐρημώσεως ἑστηκότα ὅπου οὐ δεῖ ὁ ἀναγινώσκων νοείτω τότε οἱ ἐν τῇ Ἰουδαίᾳ φευγέτωσαν εἰς τὰ ὄρη. 
• Ὅταν δὲ ἴδητε τὸ βδέλυγμα τῆς ἐρημώσεως τὸ ῥηθὲν ὑπὸ Δανιὴλ τοῦ προφήτου, ἑστός ὅπου οὐ δεῖ ὁ ἀναγινώσκων νοείτω τότε οἱ ἐν τῇ Ἰουδαίᾳ φευγέτωσαν εἰς τὰ ὄρη. (TR) 
• Mutta kun näette hävityksen kauhistuksen seisovan siinä, missä ei tulisi — joka tämän lukee, se tarkatkoon — silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille…” (1938) 
• Mutta kun näette hävityksen kauhistuksen, (josta profeetta Daniel on puhunut) seisovan missä ei tulisi — lukija tarkatkoon — silloin ne jotka ovat Juudeassa, paetkoot vuorille. (Koilo) 
• But when ye shall see the abomination of desolation, spoken of by Daniel the prophet, standing where it ought not, (let him that readeth understand,) then let them that be in Judaea flee to the mountains… (KJV) 

—> Markuksen evankeliumin luku 13 on erittäin haastava kokonaisuus ja se tunnetaan ns. Jeesuksen lopunaika-opetuksena. Tämän luvun sisällöstä käytiin täällä Suomessa erityisesti internetissä kuumaksikin käynyttä keskustelua (tai osakseen kyse oli pikemminkin syyttelyistä kun kunnollisesta keskustelusta) erityisesti alkuvuodesta 2025. Luvun tulkinta on kuitenkin kokonaisuudessaan erittäin haastavaa ja tämä käy helposti ilmi jos lukija perehtyy esimerkiksi kolmeen sattumanvaraisesti valittuun kommentaariin:

• N. T. Wrightin (1996, 339-366) mukaan Jeesus keskittyy puheessaan pelkästään Jerusalemin temppelin tuhoon, eikä itse asiassa sano mitään 2. tulemuksestaan (vaikka tästä aiheesta opetetaan toki Ut:ssa muualla, kuten Wright suuresti painottaa). 
• R. T. France (2002, 494-546) on puolestaan sitä mieltä, että Jeesus puhuu temppelin tuhosta aina jakeeseen 31 saakka, mutta jakeessa 32 aihe vaihtuu Jeesuksen 2. tulemukseen. 
• Ben Witherington (2001, 336-350) kannattaa puolestaan kolmatta näkemystä, jonka mukaan Jeesuksen puhe käsittelee muuten temppelin tuhoa, mutta jakeissa 24-27 ja 32-37 aiheena on hänen 2. tulemuksensa. 
• Lisäksi muitakin variaatioita on olemassa… 

Tämän luvun jakeeseen 14 on TR:ään ajautunut lisäys ”josta profeetta Daniel on puhunut”, jonka tehtävä on selittää hävityksen kauhistus -mainintaa ja kertoa tarkemmin, mistä se tulee (ks. Dan. 11:31; 12:11). Ikävä kyllä tämänkään jakeen kohdalla Metzger ei kommentaarissaan mainitse tätä varianttia, eikä siitä ole merkintää edes NA28:ssa, mutta Tischendorfin apparaatista käy ilmi, että lisäys on mukana jo Aleksandrinuksessa 400-luvulla.

13:33 Valvokaa (ja rukoilkaa)

• βλέπετε ἀγρυπνεῖτε οὐκ οἴδατε γὰρ πότε ὁ καιρός ἐστιν. 
• βλέπετε ἀγρυπνεῖτε καὶ προσεύχεσθε· οὐκ οἴδατε γὰρ πότε ὁ καιρός ἐστιν. (TR) 
• Olkaa varuillanne ja valvokaa , sillä te ette tiedä, milloin se aika tulee. (92 + RK) 
• Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, milloin se aika tulee. (1938) 
• Take ye heed, watch and pray: for ye know not when the time is. (KJV) 

—> TR:ssä on lisäys ”ja rukoilkaa” ja se on mukana myös 38-käännöksessä, joskin se puuttuu täysin 92- ja RK-käännöksistä. Maininta rukouksesta on lisätty ehkä jakeen 14:38 perusteella, jossa Jeesus kehottaa opetuslapsiaan Getsemanessa sanoen ”valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko”. Lyhyt lukutapa löytyy mm. Vaticanuksesta, Bezaesta ja minuskeli 2427:sta, sekä monista vanhalatinalaisista ja koptinkielisistä käsikirjoituksista. Maininta rukouksesta on toki läsnä jo 300-luvun Sinaiticuksessa ja 400-luvun Aleksandrinuksessa ja Efraemi Rescriptuksessa sekä monissa varhaisissa käännöksissä. Metzger antaa lyhyelle lukutavalle B:n.

14:27: Tänä yönä te loukkaannutte minuun

• καὶ λέγει αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς ὅτι πάντες σκανδαλισθήσεσθε ὅτι γέγραπται πατάξω τὸν ποιμένα καὶ τὰ πρόβατα διασκορπισθήσονται. 
• Καὶ λέγει αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς ὅτι Πάντες σκανδαλισθήσεσθε ἐν ἐμοὶ ἐν τῇ νυκτὶ ταύτη, ὅτι γέγραπται Πατάξω τὸν ποιμένα καὶ διασκορπισθήσεται τὰ πρόβατα. (TR) 
• Ja Jeesus sanoi heille: ”Kaikki te loukkaannutte, sillä kirjoitettu on: 'Minä lyön paimenta, ja lampaat hajotetaan’”. (1938) 
• Jeesus sanoi heille: ”(Tänä yönä) te kaikki loukkaannutte (minuun), sillä on kirjoitettu: Minä lyön paimenta ja lampaat hajoitetaan.” (Koilo) 
• And Jesus saith unto them, All ye shall be offended because of me this night: for it is written, I will smite the shepherd, and the sheep shall be scattered. 

—> Matkalla viimeiseltä aterialta kohti Getsemanea Jeesus sanoo opetuslapsilleen, miten he kaikki tulisivat ”loukkaantumaan” (38&RK) tai ”luopumaan” (92), koska Sakarjan kirjassa (13:7) on kirjoitettu ”Minä lyön paimenta, ja lampaat hajotetaan”. Tässä käytetyn kreikan verbin perusmuoto skandalidsō tarkoittaa vakavaa loukkaantumista tai pöyristymistä. Pointti on joka tapauksessa siinä, miten opetuslapset pettyvät Jeesuksen toimintaan ja he pakenevat paikalta jättäen hänet yksin.

TR:ään on tässä kohden ajautunut selittävä lisäys, jonka mukaan opetuslapset loukkaantuvat/lankeavat ”Jeesukseen tänä yönä”. Nähtävästi tässä on haluttu painottaa sitä, että opetuslapset lankeavat vain kyseisenä yönä eli lankeaminen ei ole pysyvää. Jae ottaa kuitenkin monta erilaista muotoa käsikirjoituksissa, koska joissain käsikirjoituksissa on pelkästään lisäys ”minuun” (kuten minuskeli 28 ja monet vanhalatinalaiset käsikirjoitukset) kun taas muissa on TR:n tapaan pidempi lisäys (kuten Aleksandrinuksessa ja Efraemi Rescriptuksen 2 korjauksessa). Lyhyt muoto ilman lisäyksi löytyy mm. Sinaiticuksesta, Vaticanuksesta, Efraemi Rescriptuksen alkuperäisestä tekstistä sekä Bezaesta.

15:28: Hänet luettiin pahantekijöiden joukkoon (lainaus Jes. 53:12 & Luuk. 22:37)

• Jae puuttuu kokonaan (myös 1938). 
• καὶ ἐπληρώθη ἡ γραφὴ ἡ λέγουσα, Καὶ μετὰ ἀνόμων ἐλογίσθη. (TR) 
• [Näin toteutui kirjoitus, joka sanoo: ”Hänet luettiin pahantekijöiden joukkoon.”] (92 + RK) 
• And the scripture was fulfilled, which saith, And he was numbered with the transgressors. (KJV) 

—> Jae 15:28 puuttuu parhaimmista aleksandrialaisista ja läntisistä käsikirjoituksista (mm. Sinaiticus, Vaticanus, Aleksandrinus, Efraemi Rescriptus, Bezae, yksi varhaissyyrialainen käännös). Maininta on lisätty moniin myöhempiin käsikirjoituksiin (joiden kautta se ajautui majority tekstiksi) Luukkaan evankeliumin jakeen 22:37 perusteella, jossa Jeesus sanoo ”sillä minä sanon teille, että minussa pitää käymän toteen tämän, mikä kirjoitettu on: 'Ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon’ [=Jes. 53:12], sillä se, mikä minusta on sanottu, on täyttynyt”, joskin Luukkaan tekstin asiayhteys on aivan toinen kuin tässä Markuksen tekstissä, jossa Jeesus on jo ristillä. Ei ole mitään hyvää syytä uskoa, että kopiotsijat olisivat poistaneet jakeen, jos se olisi ollut osa alkuperäistä tekstiä.

16:9-20: Nk. ”pitkä loppu”

TR luonnollisesti sisällyttää nk. ”pitkän lopun” jakeen 16:8 jälkeen. Koska olen käsitellyt tämän jaejakson kattavasti aiemmin tällä sivustolla, en puutu siihen nyt sen kummemmin. Kyseessä on toinen niistä 12 jakeen mittaisesta lisäyksestä, jotka UT:n tekstiin on ajan saatossa tullut, ja joka on ajautunut myös TR:n tekstiin, joskin se on mukana moderneissa käännöksissä kuitenkin jonkinlaisilla merkinnöillä merkittynä.

JOHTOPÄÄTÖS

Kirjoitan laajan johtopäätöksen seuraavassa tekstissä, kun olen ensin analysoinut Luukkaan ja Johanneksen evankeliumit.

KIRJALLISUUS

Aland, Kurt & Aland, Barbara. 1995 [1989]. The Text of the New Testament. An Introduction to the Critical Editions and to the Theory and Practice of Modern Textual Criticism. 2. Edition. Eerdmans.

Decker, Timothy. 2024. "A Critical Apparatus of the Textus Receptus Tradition." Sivustolla Evangelical Textual Criticism. 

Ehrman, Bart. 2005. Misquoting Jesus. HarperOne.

France, R. T. 2002. The Gospel of Mark. NIGTC. Eerdmans, 2002.

Fudge, Edward William & Peterson, Robert A. 2000. Two Views of Hell: A Biblical and Theological Dialogue. IVP. 

Harold, J. Greenlee. 2012 [1995]. Introduction to New Testament Textual Criticism. Revised edition.
Baker Academic.

”Important Differences Between the Textus Receptus and the Nestle Aland/United Bible Society Text.” Sivustolla Textus Receptus Bibles.  

Metzger, Bruce M. 1994. A Textual Commentary on the Greek New Testament, 2nd edition. A Companion Volume to the United Bible Societies. United Bible Societies. 

Metzger, Bruce M. & Ehrman, Bart D. 2005. The Text of the New Testament. Its Transmission, Corruption, and Restoration. 4. painos. Oxford University Press.

Messer, Adam G. 2011. ”Patristic Theology and Recension in Matthew 24.36: An Evaluation of Ehrman’s Text-Critical Methodology.” Teoksessa Revisiting the Corruption of the New Testament. Ed. Daniel Wallace. Kregel Academic. (Sivut 127-188.) 

Nestle-Aland. Novum Testamentum Graece. 28th rev. ed. 2013. Deutsche Bibelgesellschaft.

Tischendorf, C. von, Gregory, C. R., & Abbot, E., eds. (1869–1894). Novum Testamentum graece. (Vol. 1, sivut 381–411). Giesecke & Devrient. 

Wallace, Daniel. Textual Criticism -kurssi. Sisältää 36 luentoa Uuden testamentin tekstikritiikistä. Katsottavissa sivustolla BiblicalTraining.Org.

Watts, Rikk E. 1997. Isaiah's New Exodus in Mark. Baker Books.

Wegner, Paul D. 2006. A Student's Guide to Textual Criticism of the Bible. Its History, Methods & Results. IVP.

White, James. 2009. The King James Only Controversy. Can You Trust Modern Translations? Bethany House.

Wright, N. T. 1996. Jesus and the Victory of God. Fortress Press

Witherington, Ben. 2001. The Gospel of Mark. A Socio-Rhetorical Commentary. Eerdmans.