ILMESTYSKIRJA: Näkemys Jumalasta Uusiksi! 2/2

Tämä kirjoitus jatkaa siitä mihin edellinen kirjoitus jäi. 


3 Kuvaus Jeesuksesta

Käsittelen tässä rytäkässä lyhyesti Johanneksen kuvausta Jeesuksesta messiaana Daavidin jälkeläisenä, jakeissa 1:5-6 olevia tekstivariantteja ja Johanneksen antamaa doksologiaa Jeesukselle. Tässä vielä viittauksen apuna teksti, jota käsittelen:

"4. Johannes seitsemälle Aasian seurakunnalle: Armo teille ja rauha häneltä, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, ja niiltä seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä, 5.  ja Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, häneltä, joka on kuolleitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija! Hänelle, joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä 6. ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen, hänelle kunnia ja voima aina ja iankaikkisesti! Amen." (1:4-6, 1938-käännös.)

ILMESTYSKIRJA: Näkemys Jumalasta Uusiksi! 1/2

Voi miten pahasti laiminlyöty teos...

Olin muutama vuosi sitten mukana jumalanpalveluksessa, jossa eräs nuorehko nainen (tarkemmin sanottuna entinen tyttöystäväni ja nykyinen vaimoni) piti rohkeasti vajaa tunnin mittaisen opetuksen Ilmestyskirjan sisällöstä. Jumalanpalveluksen jälkeen kuulin erään vanhemman miehen sanovan (ipsissima vox) "nyt tätä kirjaa itse asiassa uskaltaa jopa lukea!" Kuulija oli siis sitä mieltä, että luennoitsija oli onnistunut tuomaan kirjasta esiin jotain sellaista, johon hän ei ollut aiemmin nähtävästi törmännyt. Jotain lohduttavaa.

Olen itse(kin) nähnyt melko paljon sitä miten monet käsittelevät Ilmestyskirjaa kuin kristallipalloa. Olen kuullut huhuja siitä miten Johannes varoittaa katolisista tai luterilaisista ja olen nähnyt kaavioita, joissa ohjuksien lentoratoja on selitetty profeettojen jaenumeroilla. Monella tavalla siis kirjan teologisesti rikas sisältö on joko jäänyt kaiken melskaamisen jalkoihin tai sitten kirjan sanomaan ei ole oikeastaan kunnolla edes paneuduttu. En oleta ymmärtäväni kirjan jokaista jaetta, mutta oletan ymmärtäväni ainakin jollain lailla miten Johannes pyrkii kuvaamaan Jeesusta kirjan alusta loppuun saakka. Jos olet kiinnostunut siitä kuka Jeesus Johanneksen mukaan (todella) on, tai itse asiassa, kuka Jumala Johanneksen mukaan on, sinnittele teksti loppuun. Se voi palkita. 

Ja kuten blogin sisältöön kuuluu, tulemme myös törmäämään tekstikriittisiin ongelmiin.

Jeesus Roomalaiskirjeen luvussa 14 - haaste enemmistölle

Johdanto

Jeesuksesta on suomalaisten keskuudessa melkoisia mielipiteitä. Luulisin, että en ole kovin vakavasti harhapoluilla jos sanoisin suurimman osan kansalaisistamme olevan itse asiassa autuaan tietämättömiä siitä miten esimerkiksi apostoli Paavali Jeesusta kirjeissään kuvaa. Jokainen meistä voisi koska vain tehdä lyhyen kyselyn paikallisen R-kioskin nurkalla ihmisiltä vaatien heiltä muutaman lauseen vastausta kysymykseen "kuka Jeesus oikeastaan oli tai on?!" Joka tapauksessa, tässä bloggauksessa aion esitellä melkoisen tekstin, joka liittyy jälleen kerran Paavalin näkemykseen Jeesuksesta, mutta joka on samalla miinakenttä tekstikriittisiin ongelmiin liittyen. 

Tervetuloa siis sukeltamaan Roomalaiskirjeen luvun 14 alkujakeisiin!

Luukkaan evankeliumin ja Apostolien tekojen varhainen avioero on vinkki varhaisesta evankeliumikokoelmasta

Johdantoa

Ei ole montaakaan päivää siitä, kun viimeksi osallistuin lyhyesti muutamalla selventävällä kommentilla internetissä keskusteluun, jossa väitettiin, että Uuden testamentin sisältö päätettiin vasta myöhään 300-luvulla, nähtävästi jonkilaisella arpapelillä. Samassa paketissa ihmeteltiin sitä, että miksi mikään niistä muista tunnetuista evankeliumeista ei päässyt mukaan Uuden testamentin kansien sisälle. Erityisesti tässä on asia, jossa Matti ja Maija Meikäläisten ajatukset kiertävät aivan eri kiertoradalla kuin mitä aiheen tutkimuksessa aiheesta ollaan tiedetty jo kauan. 

Galatalaiskirje 4:4-6: variantteja ja kolminaisuus-teologiaa

Johdantoa

Monella lukijalla on Paavalin kirjeitä lukiessaan kiusaus edetä nopealla temmolla pieniin yksityiskohtiin liikaa pysähtymättä. Kuitenkin jokainen, joka alkaa käyttää aikaansa Paavalin teologisten näkemysten selvittämiseen tulee huomaamaan nopeasti, että pienilläkin tekstin yksityiskohdilla on monesti äärimmäisen suuri merkitys. Kuten Timo Eskola eräässä kirjassaan kerran kehotti, Paavalia on opittava lukemaan hitaasti. [1] 

Tässä tekstissä haluan tuoda esiin yhden tällaisen esimerkin, jossa pysähtyminen yksityiskohtiin avaa eteemme teologisia aarteita. Kyseessä on Galatalaiskirjeen jae 4:6 ja se liittyy erityisesti kristologiaan eli näkemykseemme Jeesuksesta ja hänen asemastaan Jumalan pelastussuunnitelmassa. Aloitan tekemällä muutamia tekstikriittisiä huomioita, jonka jälkeen siirryn kuvaamaan aiheen asiantuntijoiden löytöjä jakeen ympäriltä. Tekstin tarkoitus on osoittaa, että Jeesus ei ole Paavalin teologiassa kuka tahansa, vaan hän on Jumalan henkilökohtainen itseilmoitus, aivan kuten Pyhän Hengen toiminta. Paavali uskoi Jeesuksen ennaltaolemiseen, ja hänen inkarnaatioonsa (eli lihaksi tulemiseen). Tavalla tai toisella Jeesus ja Henki tulee siten lukea sisään sanaan "Jumala". Lopuksi käsittelen Paavalin tekstissä painottamaa uutta exodusta, jossa Jumalan persoona ja henkilöllisyys on ilmoitettu lopullisesti Jeesuksessa ja Hengen toiminnassa. (Paavali ei tunnetusti kykene tekemään teologiaa ilman, että hän on vanhatestamentillisen kertomuksen kielikuvien kyllästämä.) Lyhyesti sanottuna: olemme jälleen kolminaisuuden äärellä. 

Kolminaisuus-teologiaa Luukkaalla?

Luukas & Kolminaisuus... what?!

Tämä teksti olettaa lukijoilta ainakin jonkintasoista tietotaitoa kristillisestä teologiasta ja siihen liittyvistä kiemuroista, mutta toivon aihetta tuntemattoman lukijan pysyvän kärryillä, ainakin pääpointeista puhuttessa. 

Tämä teksti seuraa melko tarkasti Uuden testamentin professori C. Kavin Rowen artikkelia (2003). Tätä kaveria on melko yleisesti ottaen pidetty nuoren polven teologeista melko varteenotettavana ja ehkä jopa nousevana "tähtenä". Artikkeli on otsikoitu tittelillä "Luukas ja kolminaisuus(oppi)". Duke Universityssä tällä hetkellä opettava Rowe on kirjoittanut melko paljon Luukkaan teoksista ja erityisesti niiden sisältämästä teologiasta koskien Jeesuksen Herruutta. Itse luin hiljattain hänen loistavan kirjansa "World Upside Down: Reading Acts in the Graeco-Roman Age" (2010), joka on Regentissä pakollisena tahkottavana meneillään olevalla Apostolien tekojen kurssilla. 

Minne katosi Apostolien tekojen jae 15:34?

Puuttuva jae

Yksi merkillisimmistä kysymyksistä, joita tavallinen Uuden testamentin lukija joutuu ihmettelemään on puuttuvien jakeiden ongelma. Tällaisissa tapauksissa teksti etenee jouhevasti, mutta yksi jae puuttuukin kokonaisuudessaan täysin. Asia ei ole niin kummallinen tilanteessa, jossa jae on teksissä mukana hakasulkujen [] sisällä alaviitemaininnalla varustettuna, mutta se aiheuttaa päänvaivaa tilanteessa, jossa puuttuvasta jakeesta ei ole yksinkertaisesti minkäänlaisia mainintoja. Erityisesti vanhaa käännöstä (1933/38) lukevat törmäävät tähän hankalampaan asetelmaan, koska tekstistä vain puuttuu joskus kokonainen jae ilman selityksiä.