UUDEN TESTAMENTIN TEKSTIHISTORIA (5/5) - Nestle-Alandin ja UBS-GNT:n kulta-aika

JOHDANTO

On tullut aika siirtyä Uuden testamentin tekstihistoriaa käsittelevän sarjan viimeiseen osaan. Jos et vielä ole lukenut aiempia osia, ne löytyvät täältä, täältä, täältä ja täältä.

Westcott & Hort

Kaksi Cambridgen yliopiston professoria jätti jälkensä lopullisesti historiaan: Brooke F. Westcott (1825-1901), josta tuli myöhemmin Durhamin piispa ja F. J. A. Hort (1828-1892), joka oli jumaluusopin professori. Tehtyään uupumatonta työtä 28 vuoden ajan, vuonna 1881 W&H julkaisivat oman editionsa melko kunnianhimoisella tittelillä The New Testament in Original Greek (Uuden testamentin teksti alkuperäisellä kreikan kielellä). Titteli osoittaa, että heidän työnsä tavoite oli paljon suurempi kuin Bentleyn tai Lachmannin eli he eivät ajatelleet rekonstruoineensa vain 300-luvun tekstiä, vaan Uuden testamentin alkuperäisen tekstin! 

W&H nimittivät codex Sinaiticusta ja codex Vaticanusta neutraaliksi tekstiksi. Heidän mukaansa bysanttilainen tekstisuku on kaikkein myöhäisin, koska siinä näkyy aiempien tekstisukujen yhteensulautuminen (juuri tämä tekstisuku on TR:n taustalla). Tässä huomiossa tutkimuksen valtavirta on edelleen samoilla linjoilla. Punnittessa variantteja kahden vanhemman tekstisuvun välillä, W&H käyttivät hyväkseen sisäisiä kriteerejä päätöksen tekemiseksi. 

W&H:n editiosta tuli menestys ainakin kolmesta syytä. (1) Editiota käytettiin uuden englanninkielisen käännöksen English Revised Versionin pohjatekstinä. (2) He selittivät kattavasti ja vakuuttavasti teoriaansa edition esipuheessa (joskin kirjoittamisesta oli pääosin vastuussa Hort). (3) Heidän editionsa oli kätevän kokoinen, eikä siihen oltu sisällytetty raskasta apparaattia. 

Nykytutkimus on yksimielinen siitä, että W&H:n otsikko ei vastaa teoksen sisältöä eli he olivat hieman liian optimistisia tutkimuksestaan. Paul Wegner tiivistää:

Ei ole epäselvää siinä, että Westcott ja Hort painottivat liiaksi neutraalia tekstityyppiä, mutta heidän tekstikriittinen työ antoi viimeisen ratkaisevan iskun Textus Receptukselle. (s. 218.)

Tosiasia kuitenkin on, että W&H kasasivat parhaan mahdollisen uuden testamentin tekstin, eikä edes reilu 100 vuoden mittainen uupumaton työ heidän jälkeensä ole muuttanut paljoakaan kriittisen edition sisältöä. Tekstikriitikko-legenda Eldon Jay Epp (1993, 84-85) listaa seuraavat kymmenen kriittistä editiota, jotka julkaistiin W&H:n edition jälkeen:

1. R. F. Weymouth, 1886.
2. B. Weiss, 1894-1900.
3. Eberhard Nestle, 1898; 25. editio Erwin Nestle; vuoden 1963 editio Kurt Aland (ks. alla).
4. British and Foreign Bible Society, 1904 [= Nestlen 4. editio], 2. editio G. D. Kilpatrick, 1958.
5. A. Souter, 1910, uudistettu editio 1947.
6. [Hermann von Soden, 1913.]
7. H. J. Vogels, 1920, 4. editio vuonna 1955.
8. A. Merk, 1933, 9. uudistettu editio vuonna 1965.
9. J. M. Bover, 1943, 5. editio 1968.
10. United Bible Societies' Greek New Testament, 1966, 3. editio vuonna 1975 (ks. lisää alla).

Kuten pian käy tarkemmin ilmi, Nestlen ja United Bible Societiesin editioista on tullut nykyisin eniten käytettyjä, joskin Souterin editio on ollut kovassa käytössä Englannissa ja Vogels, Merk ja Bover ovat olleet käytettyjä katolisilla tutkijoilla. Vogelsin ja Souterin editioissa teksti on hyvin lähellä TR:n tekstiä, joten ne edustavat vanhentunutta näkemystä. Nestlen editio on taas kaikkein lähimpänä W&H:n editiota. Epp tiivistääkin tilanteen seuraavasti:

Nämä 1900-luvun puolivälissä kolme kaikkein eniten käytettyä kreikankielistä Uutta testamenttia (Nestle-Aland, Merk ja Bover) sisältävät vain hyvin pieniä muutoksia suhteessa Westcott-Hortin editioon ja vain harvoissa kohdissa ne esittävät erilaisen merkittävän variantin. (Epp 1993, 86.)

Tämä siis tarkoittaa käytännössä sitä, että W&H:n teksti on edelleen käytännössä modernien Uuden testamentin editioiden kivijalkana. Vaikka erilaisia editioita ilmestyi siis useita, lopulta yksi nousi ylitse muiden: Eberhard Nestlen Novum Testamentum Graece, joka ilmestyi vuonna 1898.

Nestlen projekti

Vuodesta 1898 alkaen Eberhard Nestle (1851-1913) alkoi julkaista kriittistä tekstilaitosta nimellä Novum Testamentum Graece (Uusi testamentti kreikaksi) ja tämän edition historiallinen kehityskulku johti lopulta siihen pisteeseen, että jokaisen meidän yöpöydällä oleva moderni suomenkielinen käännös nojaa tähän teokseen. Nestle päätti valita ns. "helpon tien" valmistamalla editionsa melko nokkelalla tavalla. Hänen menetelmänsä oli nimittäin yksinkertaisesti vertailla kolmea merkittävää editiota keskenään. Hän valitsi editionsa päätekstiin aina sen lukutavan, mitä kaksi kolmesta tuki, ja sijoitti kolmannen lukutavan apparaattiin. Vertailueditioina toimivat seuraavat teokset:

• Tichendorfin 8. editio (1869-72) 
• Westcott & Hortin editio (1881)
• Weymouthin editio (1849-1900) --> vaihtui vuonna 1901 Weissin editioon.

Tällä yksinkertaisella menetelmällä Nestle sai koottua melko nopeasti 1800-luvun tekstikriittisen työn parhaat hedelmät samojen kansien sisälle. Työ kohosi nopeasti ihmisten suosioon. Editioita on tullut tähän saakka kokonaista 28 ja niiden historia on tiivistetysti seuraavanlainen (historiasta Epp 1992, 430; Wegner, s. 218; NA28, 46-48, netissä täältä):

• Eberhardin käsistä tulivat Nestlen editiot 1-12 (vuosina 1898-1923). 
• Eberhardin poika Erwin Nestle oli vastuussa editioista 13-20 (vuosina 1927-50). 
• Kurt Aland oli vastuussa editioista 21-25 (vuosina 1952-63). Hän alkoi toden teolla keskittyä apparaatin kasvattamiseen konkreettisten käsikirjoitusten pohjalta. 25. editio alkoikin ensimmäistä kertaa kantaa nimeä Nestle-Aland. 
• Lopulta Kurt ja hänen vaimonsa Barbara Aland vastasivat yhdessä editioista 26.-27. eteenpäin (vuosina 1979-1993). 
• Nestle-Aland 28 ilmestyi vuonna 2012. 

Nestle-Alandin 26. editiossa (1979) otettiin uusi lähestymiskulma: tähän saakka päätekstiin oli siis valikoitunut teksti juuri mainittujen parhaimpien tekstilaitosten pohjalta. Nyt päätekstiä haluttiin kuitenkin muuttaa itsenäisellä tekstikriittisellä työllä eli teksti saatettiin 1900-luvun tieteellisen tutkimuksen tasolle. Alla oleva kuva on konkreettinen esimerkki Nestle-Alandin sisällöstä. 

Kuva Nestle-Alandin (28. editio) sivulta, jossa tekstinä Joh. 1:16-26. Pääteksti on asetettu ylös ja apparaatti eli vaihtoehtoiset lukutavat alas, jossa erilaiset symbolit kertovat mikä lukutapa löytyy mistäkin käsikirjoituksesta.

Nuoli päätekstissä osoittaa, että NA:n mukaan jakeessa Joh. 1:18 tulisi lukea monogenees Theos / "ainutlaatuinen Jumala", eikä monogenees huios / "ainutlaatuinen Poika". Apparaatti listaa mitkä käsikirjoitukset tukevat mitäkin lukutapaa. Esimerkiksi papyrus 76 sekä Codex Sinaiticus (א) ja Vaticanus (B) tukevat ainutlaatuinen Jumala -varianttia.

United Bible Societies: The Greek New Testament (GNT)

Vuonna 1955 - eli aika lailla samoihin aikoihin, kun Kurt Aland alkoi työstää Nestlen editiota -  American Bible Society -järjestö kutsui Eugene Nidan (1914-2011) johdolla kokoon kansainvälisen työryhmän valmistamaan kriittistä kreikankielistä Uuden testamentin editiota, josta modernit käännökset voitaisiin jatkossa tehdä. Teos alkoi kantaa nimeä The Greek New Testament (Kreikankielinen Uusi testamentti). Seuraavat neljä henkilöä kutsuttiin mukaan projektiin:

• Bruce Metzger (Princeton)
• Kurt Aland (Münster)
• Matthew Black (St. Andrew).
• Allen Paul Wikgren (Chicago).

United Bible Societies -komitea työssään ja pöydällä aiheeseen kuuluvia työvälineitä!  Jäsenet oikealta vasemmalla: Carlo Martini, Kurt Aland, Allen Wikgren, Bruce Metzger ja Matthew Black ja Alandin assistentti Klaus Junack. (Kuva Metzger&Ehrman, s. 193.)

Tästä seurasi se, että nyt Kurt Aland oli mukana kahdessa itsenäisessä projektissa: Nestle-Alandissa ja The Greek New Testament -editiossa. Kun komitea vertaili tutkimuksiaan erityisesti  evankeliumien osalta, he huomasivat tulleensa aika lailla samoihin johtopäätöksiin. Lopulta kävi niin, että näiden kahden edition teksti päätettiin yhdistää eli nykyään niiden teksti on käytännössä identtinen. Editioiden ala-apparaatti on kuitenkin erilainen ja se johtuu editioiden tarkoitusperistä. NA listaa enemmän variantti-dataa kuin the GNT, koska se on tarkoitettu laajaan tutkimuskäyttöön. GNT on puolestaan suunniteltu Raamatun kääntäjille, joille riittää tieto tekstikäännökseen olennaisesti vaikuttavista varianteista. Lisäksi tämä editio on merkinnyt varianttien todennäköisyydet. 

Annan seuraavaksi lyhyen tiivistyksen GNT:n viidestä ilmestyneestä editiota (netissä voit lukea aiheesta täältä):

1. editio vuonna 1966. Teoksen päätekstissä nojattiin vahvasti Westcottin ja Hortin editioon vuodelta 1881, joten se erosi melko paljon Nestlen 25. editiosta, joka oli siis yhdistelmä muidenkin editioiden tekstejä. Apparaatissa oli otettu mukaan noin 1400 olennaista varianttia ja editiossa oli mukana kirjaimet A-D osoittamassa varianttien todennäköisyyttä (A= varma, D= erittäin epävarma). Tämä oli historian ensimmäinen editio, joka oli seurausta maailmanlaajuisesta yhteistyöstä. Lisäksi siinä käytettiin hyväksi uutta ja ennen käyttämätöntä materiaalia, kuten useita papyruksia. Edition esipuheessa projektia selitetään seuraavasti: 

To meet the growing need for an edition of the Greek New Testament specially adapted to requirements of Bible translators throughout the world, the American Bible Society appointed in 1955 an international and interdominational committee of textual scholars to prepare such an edition. The three societies were later joined by the Netherlands Bible Society and the British and Foreign Bible Society.

2. editio vuonna 1968. Pieniä korjauksia suhteessa edelliseen editioon, erityisesti varianttien arvottamiseen liittyvissä kirjaimissa. Edelleen pääteksti oli hieman eri raiteilla kuin Nestlen editio. Nyt projektin taustalla toimi virallisesti United Bible Societies, joka yhdisti useat taustalla vaikuttavat ryhmittymät. Toisen edition valmistukseen tuli nyt mukaan myös Carlo M. Martini, S. J. (Rooma).

3. editio 1975. Tässä kohden editiosta tuli käytännössä miltei sama kuin Nestle-Aland 26:sta eli sen tekstiä uudistettiin melko paljon. Kuten jo todettu, Kurt Aland oli tehnyt merkittävää työtä Nestle-Aland 26. edition hyväksi ja hänen materiaaliaan saatiin käytettyä tämän edition hyväksi (Esipuheessa mainitaan noin 500 muutosta.) Seuraavat vuodet vakiinnuttivat nämä kaksi eri editiota identtisiksi.

3. uudistettu editio 1983. Ala-apparaattia korjailtiin nyt Nestle-Aland 26:n avulla ja vajaa 300 uutta varianttia tuli mukaan. 

4. uudistettu editio vuonna 1993. Paljon teknisiä korjauksia ja varianttien lisäämistä, mutta itse pääteksti ei muuttunut kolmannesta editiosta. Nyt tekstistä tuli identtinen Nestle-Aland 26./27. editioiden kanssa. Tässä kohtaa projektin vastuuhenkilö Eugene Nida vaihtui Jan de Waardiin. Lisäksi M. Black ja A. Wikgren jäivät työryhmästä pois ja heidän tilalle tuli Barbara Aland (Kurtin vaimo) ja Johannes Karavidopoulos. 

5. uudistettu editio vuonna 2014. Nyt mm. papyruksien määrä oli kasvanut 117:sta 127:ään ja ne oli otettu huomioon apparaatissa ja katolisissa kirjeissä sovellettiin uutta lähestymistapaa.

NA:n ja GNT:n eroavuuksista voi lukea kätevästi täältä. Vuodesta 2011 alkaen molempien editioiden tekstistä on vastannut uusi komitea, johon kuuluu Hugh Houghton, Christos Karakolis, David Parker, Stephen Pisano (k. 2019), Holger Strutwolf, David Trobisch, Klaus Wachtel (Edgar E. Ebojo ja Florian Voss). 

Metzgerin kommentaari

Tässä yhteydessä täytyy mainita myös teos, jonka GNT-ryhmän jäsen, tunnettu tekstikriitikko Bruce Metzger kirjoitti. Kyseessä on A Textual Commentary on the Greek New Testament ja se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1971 (perustui 3. editioon) ja uudistettuna vuonna 1994. Kirja on nimenomaan kommentaari, koska siinä selitetään millä tavoin komitea on tullut mihinkin johtopäätökseen eri varianttien kohdalla. (Varianteista suurin osa koskee kuitenkin Apostolien tekoja ja siihen liittyvää ongelmaa.) On myös hyvä tiedostaa, että kirjan alussa on aivan loistava johdanto tekstikritiikin maailmaan ja lista olennaisista käsikirjoituksista. Teos onkin ohittamaton työkalu tutkijoille, jotka perehtyvät tarkemmin tekstivariantteihin. Alla oleva kuva on konkreettinen esimerkki tämän kirjan sisällöstä.

Esimerkki Metzgerin kommentaarista, selitettävänä Luuk. 11:2, jota käsittelimme lyhyesti edellisessä tekstissä. Hakasuluissa oleva [A] osoittaa, että päätös oikeasti variantista on täysin varma. 

JOHTOPÄÄTÖS

Ensimmäisessä tekstissä esiintyi alla oleva kuva: Nestle-Aland Novum Testamentum Graece ja The Greek New Testament. Nyt viiden tekstin rullaamisen jälkeen meillä pitäisi olla perus hyvä käsitys siitä millaisen historiallisen prosessin seurauksena nämä kaksi kriittistä editiota ovat syntyneet millä tavalla ne liittyvät toisiinsa. Kuten olemme huomanneet, teoksien pääteksti on käytännössä identtinen, mutta punakantinen on suunnattu enemmän juuri Raamatun kääntäjille. 

Kaikista ei tule tekstikriitikoita, mutta meistä kaikista voi tulla Raamatun ahkeria lukijoita. Ehkä seuraavalla kerralla, kun avaat Uuden testamenttisi ja alat lukemaan, voisit hetkeksi pysähtyä miettimään miten mittavan työn monet monet(!) tutkijat ovat tehneet, jotta sinä voisit ylipäätään lukea sellaista Uuden testamentin tekstiä, joka on mahdollisimman lähellä alkuperäistä tekstiä. 

Tolle Lege!

KÄYTETTYÄ KIRJALLISUUTTA

* Uuden testamentin tekstihistoria esitellään käytännössä kaikissa alan perusteoksissa. Seuraavat tekstikritiikkiä esittelevät johdanteokset ovat aiheesta hyvää luettavaa:

Aland, Kurt & Aland, Barbara. 1995. [1989]. The Text of the New Testament. An Introduction to the Critical Editions and to the Theory and Practice of Modern Textual Criticism. 2nd edition. Grand Rapids: Eerdmans. (Luvut 1-2.)

Greenlee, Harold. J. 2012 [1995]. Introduction to New Testament Textual Criticism. Revised edition. Grand Rapids: Baker Academic. (Luvut 5-6.)

Metzger, Bruce. M. & Ehrman, Bart. D. 2005. The Text of the New Testament. Its Transmission, Corruption, and Restoration. 4. painos. Oxford University Press. (Luvut 3-4.)

Epp, Eldon. J. 1992. "Textual Criticism, New Testament." Teoksessa The Anchor Bible Dictionary, Volume 6. Ed. David Noel Freedman. New York: Doubleday. (Sivut 412-35.) (Artikkeli on rautaisen ammattilaisen kirjoittama tiivistelmä Uuden testamentin tekstikriittisistä kysymyksistä. Osa artikkelista kuvaa viimeisen 500 vuoden historiaa tällä tieteenalalla.)

Porter, Stanley E. & Pitts, Andrew W. 2015. Fundamentals of New Testament Textual Criticism. Grand Rapids: Eerdmans.  (Kirjan luku 11 antaa lyhyen historian näiden editioiden taustoista ja luku 12 opettaa käyttämään editioita ja niiden apparaatteja.)

Porter, Stanley. E. 2013. How We Got the New Testament. Grand Rapids: Baker Academic. (Luku 1.)

Wegner, Paul D. 2006. A Student's Guide to Textual Criticism of the Bible: Its History, Methods & Results. Downers Grove: IVP. (Luku 7.)

* Tekstisarjan laatimisessa on luettu myös seuraavia teoksia:

Aland, Kurt. 1987. ”The Text of the Church.” Trinity Journal 8. (Sivut 131-44.) 

Clarke, Kent. D. 2002. "Textual Certainty in the United Bible Societies' Greek New Testament." Novum Testamentum 44. (Sivut 105-33.)  (Sen lisäksi, että Clarke antaa lyhyen johdannon teoksen historiaan, hänellä on pikkutarkkaa analyysiä eri editioiden välisistä muutoksista ja varianttien arvioinneista.)

Combs, William W. 1996. ”Erasmus and the Textus Receptus.” DBSJ 1. (Sivut 35-53.)

Ehrman, Bart. D. 2005. Misquoting Jesus: The Story Behind Who Changed the Bible and Why. New York: HarperOne. (Kirjan luku 4.)

Epp, Eldon Jey. 1993. "The Twentieth-Century Interlude in New Testament Textual Criticism." Teoksessa Studies in the Theory and Method of New Testament Textual Criticism. Yhdessä Gordon D. Feen kanssa. Grand Rapids: Eerdmans. (Sivut 83-108.)

Fee, Gordon. D. 1978. Modern Textual Criticism and the Revival of the Textus Receptus. JETS 21/1. (Sivut 19-33.)

Gonzales, Justo. L. 1975. A History of Christian Thought, Volume 3. New York: Abingdon Press. (Kirjan luku 1.)

Gurry, Peter. 2016. "The Greek Text of the English Bible between 1611 and 1881." Evangelical Textual Criticism Blogspot.

”History of the Nestle-Aland Edition.”  (Nestle-Alandin sivuilla historiaa editioista.)

Holmes, Michael. W. 1983. "The 'Majority Text Debate': New Form of an Old Issue." Themelios 8.2. (Sivut 13-19.)

Koenigsberger, Helmut, G. ”Francisco, Cardinal Jiménez de Cisneros.” Encyclopaedia Britannica. (Sivulla käyty 27.3.2018.)

Metzger, Bruce. M. 

• 1994. A Textual Commentary on the Greek New Testament, 2nd edition. A Companion Volume to the United Bible Societies. Lontoo & New York: United Bible Societies. (Kun kommentaarit viittaavat Metzgeriin ja varianttien arvottamiseen, he viittaavat tähän kirjaan.)
• 2011 [2011]. The Bible in Translation: Ancient and English Versions. Grand Rapids: Baker Academic. (E-kirja.)

Nestle-Aland. Novum Testamentum Graece. 28th rev. ed. 2013. Münster: Deutsche Bibelgesellschaft. (Kirjan johdannossa on tiivis esittely historiasta sekä saksaksi että englanniksi.) 

Novum 1. Uusi testamentti selityksin. Matt-Mark. 1980.Vantaa: Raamatun Tietokirja.

Pack, Frank. 1983. "One Hundred Years Since Westcott and Hort: 1881-1981." Restoration Quarterly 26. (Sivut 65-79.)

Pelikan, Jaroslav. 2005. Whose Bible Is It? A Short History of the Scriptures. Lontoo: Penguin Books. (Tunnettu kirkkohistoria-expertti antaa luvussa 8 hyvän katsauksen 1400-1500-lukujen suuriin mullistuksiin.)

Provan, Iain. 2017. The Reformation and the Right Reading of Scripture. Waco, Texas: Baylor University Press. (Kirjan luku 11 on loistavaa tiivistystä renessanssin ja uskonpuhdistuksen ajan elämästä ja siten hyvä informaationlähde olennaisimpiin projekteihin Uuden testamentin tekstiin liittyen.)

The Greek New Testament. 4. uudistettu painos. 1993. Deutsche Bibelgesellschaft, United Bible Societies.

 
”The Greek New Testament and its history.” (Selittää UBS/GNT:n historiaa suhteessa Nestle-Alandiin.)

”The Novum Testamentum Graece (Nestle-Aland) and its history.” (Selittää Nestle-Alandin historiaa.)

Trobisch, David. 2013. A User’s Guide to the Nestle-Aland 28 Greek New Testament. Atlanta: Society of Biblical Literature. (Lyhyt opas Nestle-Alandin käyttöön ja alussa lyhyt esittely teoksen tarkoituksesta.)

Yamauchi, Edwin. M. 1987. ”Erasmus’ contributions to New Testament Scholarship.” Fides et Historia 19. (Sivut 6-24.)

Westcott, B. F. & Hort, F. J. A. 2012 [1882]. The New Testament in the Original Greek. Introduction and Appendix. Moderni uudelleenpainos: Forgotten Books. (Näiden kahden tärkeimmän modernin ajan tekstikriitikon kirjan alkupuolella on myös lyhyt analyysi käsittelemästämme aikajaksosta.) 

White, James. 2009. The King James Only Controversy. Can You Trust Modern Translations? Minneapolis: BethanyHouse. (Kriittinen hyökkäys ns. King James only -liikettä vastaan tiukan historiallisella otteella varustettuna.)