maanantai 12. syyskuuta 2022

UUDEN TESTAMENTIN TEKSTIHISTORIA (1/5) - JOHDANTO

JOHDANTO
Seurakuntien aktiivielämässä Raamatulla on olennaisesti suuri rooli ja tämä on ollut totta koko sen 2000-vuotisen historian ajan. Samoin Raamatulla tulisi olla suuri rooli yksilöuskovan elämässä, koska seurakunta itsessään ei kykene korvaamaan kenenkään itsenäistä lukemista ja opiskelua, vaikka se voikin ohjata meitä eteenpäin ja antaa opetuspaketteja erinäisistä aiheista. 

Mutta miten käy, jos joku pysäyttää keskiverto-seurakuntalaisen ja haluaa kuulla häneltä joitain perusasioita Raamatun ja erityisesti Uuden testamentin historiasta? Tässä muutama esimerkki hankalista kysymyksistä:

  • Mikä ylipäätään on se teos, josta meidän Uusi testamentti on käännetty ja kuka sen kasaamisesta on ollut vastuussa..?
  • Miksi käännöksissämme on paikka paikoin kummallisia alaviitteitä, joissa sanotaan "jae puuttuu joistain varhaisimmista käsikirjoituksista"..? 
  • Millä tavalla me olemme saaneet Uuden testamentin jos me lähdemme jäljittämään sen historiaa taaksepäin läpi vuosisatojen..? 

Nämä kaikki ovat hyviä kysymyksiä ja niitä tulisi jokaisen seurakuntalaisen jossain vaiheessa elämäänsä pohtia. Haluankin tuoda oman korteni kekoon tässä asiassa ja siksi päätin kirjoittaa aiheesta 5-osaisen tekstisarjan. Olen otsikoinut sarjan nimellä Uuden testamentin tekstihistoria. Tästä tekstistä alkaa siis kirjoitussarja, jossa pyritään vastaamaan erityisesti ylläesittyihin kysymyksiin. Tässä kuitenkin pikaisesti vastaus ensimmäiseen kysymykseen eli siihen, mikä on se teos, josta Uusi testamenttimme on käännetty:


Kuva on otettu olohuoneemme opiskelupöydältä. Vasemmalla puolella olevaa teosta kutsutaan Nestle-Alandiksi ja tässä tapauksessa kyse on tämän teoksen 28:sta editiosta. Oikeanpuoleinen punakantinen teos on puolestaan The Greek New Testament (Uusi testamentti kreikaksi) ja tässä tapauksessa on kyseessä teoksen 5. editio. 

Näin ollen, kun raamatunkäännöskomitea istuu alas ja päättää kääntää Uuden testamentin suomeksi, nämä ovat ne teokset, joihin kääntäjät tarttuvat. Vaikka teokset on sorvattu hieman eri tarkoitusperiin, käytännössä niiden sisältö on sama ja teksti on identtinen. Me ymmärrämme tämän paremmin sitten, kun kirjoitussarjamme viides teksti ilmestyy.

Jokainen voi itse asiassa tarkistaa omasta Raamatustaan sen, mitä lähteitä käännöksessä on käytetty. Itse käyttämässäni Raamattu Kansalle -käännöksen väliversio-Raamatussa on alkusivuilla seuraava teksti:
Uusi testamentti julkaistiin keväällä 1999. Käännöstyön perusteksteinä olivat kreikankieliset Novum Testamentum Graece, (Nestle-Aland 27, uudistettu painos, 1993), The Greek New Testament (4. uudistettu painos, 1993) ja Vanhan testamentin Septuaginta-käännös (Edition Rahlfs, 1979).

Tässä siis vuonna 2000 painetun Raamattu Kansalle -käännöksen väliversion alkusanat. [1] Käännöskomitea on maininnut molemmat kuvassa olevat teokset eli Nestle-Alandin ja The Greek New Testamentin., joten mistään salaisista lähteistä ei suinkaan ole kysymys.

Mutta mikä on se tarina, joka näiden editioiden taustalta löytyy? Juuri tämä on tämän 5-osaisen kirjoitussarjan tarkoitus. Pysyttele mukana ja lue ahkerasti, niin pian sinulla on hyvä käsitys siitä millainen on Uuden testamentin tekstin historia tekstikriittisesti tarkasteltuna. 


Viitteet
1. Käännös on "väliversio" siksi, että komitea käänsi ensin Uuden testamentin tekstin, jonka jälkeen se alkoi kääntää Vanhaa testamenttia. Odottelun aikana he julkaisivat Raamatun, jossa Vanha testamentti oli edelleen nk. vanha käännös eli 1933-vuoden käännös ja Uusi testamentti oli Raamattu kansa uusi käännös. Kokonaisuudessaan valmis Raamattu kansalle -käännös ilmestyi vuonna 2012, mutta itse luen edelleen vanhaa vuonna 2002 joululahjaksi saatua väliversio-Raamattua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti