"OLIMME PIENIÄ LAPSIA KESKUUDESSANNE" (1. Tess. 2:7)

JOHDANTO

On aika palata tekstikriittisten ongelmien pariin! Tällä kertaa huomion kohteena on Paavalin ensimmäinen kirje, 1. Tessalonikalaiskirje, jonka hän lähetti Korintista noin vuonna 50 hiljattain perustamalleen ja vainojen keskellä painivalle seurakunnalle.

Yksi tunnetuimmista tekstikriittisesti haasteellisista jakeista on  kyseisen kirjeen jae 2:7.  Ongelma on mielenkiintoinen monesta syystä. Ensinnäkin kaikki suomenkieliset käännökset ovat valinneet väärän variantin käännettäväkseen, joten lukijan on hyvä pitää kynä esillä, että hän voi tehdä lukemisen jälkeen hieman muutoksia omaan käännökseensä. Lisäksi ongelmasta tekee mielenkiintoisen se, että ero kahden eri variantin välillä on tällä kertaa vain yhdessä kirjaimessa! Joskus se yksi kirjain kuitenkin muuttaa sanan merkityksen radikaalilla tavalla, kuten tässä tapauksessa. 

MARKUKSEN EVANKELIUMI & PIETARIN SILMINNÄKIJÄTODISTUS

JOHDANTO

Tässä tekstissä perustellaan näkemystä, jonka mukaan Markuksen evankeliumi perustuu apostoli Pietarin silminnäkijätodistukseen. Aihe on mielenkiintoinen senkin vuoksi, että myös tekstikriittisillä huomioilla on itse asiassa linkki tähän teemaan, joten siksi tämä teksti löytyy juuri tästä blogista (eikä Eksegeettiseltä safarilta). 

Argumenttini etenee kolmessa vaiheessa. Ensin esittelen varhaisia traditioita liittyen Markuksen evankeliumin syntyyn. Sen jälkeen osoitan, millä tavalla evankeliumin sisäinen todistus tukee ajatusta siitä, että kerronta perustuu nimenomaan Pietarin silminnäkijyyteen. Viimeinen huomioni keskittyy tekstivariantteihin, jotka omalta osaltaan osoittavat, että Markuksen evankeliumin teksti on monin paikoin ainutlaatuista juuri siksi, että se keskittyy kuvaamaan asioita Pietarin ”me-näkökulmasta”.

ELÄKÄÄ KUIN TAIVAAN KANSALAISET! Katsaus Filippiläiskirjeen historiaan ja teologiaan

JOHDANTO

Tässä tekstissä käsitellään (1) Filippin kaupungin historiaa, (2) Apostolien tekojen jakeeseen 16:12 liittyvää tekstikriittistä ongelmaa, (3) Filippin kaupungin roomalaista ilmettä Apostolien teoissa sekä (4) Filippiläiskirjeen teologiaa siinä määrin, kuin se liittyy olennaisella tavalla Filippin kaupungin kulttuuriin ja ajattelutapoihin. Tulemme kiinnittämään erityistä huomiota usein väärinymmärrettyyn jakeeseen, jossa Paavali puhuu siitä miten uskovilla on "taivaan kansalaisuus" (3:20). 


1) FILIPPI

Toisella lähetysmatkallaan apostoli Paavali saapui tiiminsä kanssa Filippiin, jonne hän perusti seurakunnan, ja jonne hän myös lähetti myöhemmin kirjeen (nähtävästi Rooman) vankeudestaan. Filippin kaupunki oli strategisesti merkittävän Via Egnatian tien varrella. Tie oli rakennetty noin 130 eKr., ja se kulki aina Adrianmereltä Bysanttiin yhdistäen Euroopan ja Aasian toisiinsa. Tämä oli kaikkein suorin reitti Rooman ja valtakunnan itäosan välillä. Tärkeän kauppareitin läheisyyden lisäksi läheisten vuorten kulta- ja hopeaesiintymät lisäsivät kaupungin vaurautta. Paavalin aikaan kaupungin asukasluku oli jossain 10 000 nurkilla ja kaupungin ympärysmuurilla oli mittaa reilu 3km ja kaupungin ydinalueen pinta-ala oli vajaa 70 hehtaaria. Kaupungissa puhuttiin sekä latinaa että kreikkaa, joskin arkeologiset löydökset ovat osoittaneet latinankielen hallinneen arkipäiväistä elämää (vain 15% erilaisista piirtokirjoituksista on kreikaksi ja kolikoissakin oli latinankielinen teksti). Erityisen merkittävää Filippissä oli sen läpitunkeva roomalaisuus, joka johtui sen historiasta. 

UUDEN TESTAMENTIN TEKSTIHISTORIA (5/5) - Nestle-Alandin ja UBS-GNT:n kulta-aika

JOHDANTO

On tullut aika siirtyä Uuden testamentin tekstihistoriaa käsittelevän sarjan viimeiseen osaan. Jos et vielä ole lukenut aiempia osia, ne löytyvät täältä, täältä, täältä ja täältä.

Westcott & Hort

Kaksi Cambridgen yliopiston professoria jätti jälkensä lopullisesti historiaan: Brooke F. Westcott (1825-1901), josta tuli myöhemmin Durhamin piispa ja F. J. A. Hort (1828-1892), joka oli jumaluusopin professori. Tehtyään uupumatonta työtä 28 vuoden ajan, vuonna 1881 W&H julkaisivat oman editionsa melko kunnianhimoisella tittelillä The New Testament in Original Greek (Uuden testamentin teksti alkuperäisellä kreikan kielellä). Titteli osoittaa, että heidän työnsä tavoite oli paljon suurempi kuin Bentleyn tai Lachmannin eli he eivät ajatelleet rekonstruoineensa vain 300-luvun tekstiä, vaan Uuden testamentin alkuperäisen tekstin! 

UUDEN TESTAMENTIN TEKSTIHISTORIA (4/5) - Textus Receptus joutuu liriin

JOHDANTO

Olemme nyt edenneet Uuden testamentin tekstihistoriassa Textus Receptukseen (TR) saakka. Tekstikritiikin alalla alkoi toden teolla tapahtua näinä seuraavina vuosisatoina, mutta urakka oli kova, ennen kuin TR kyettiin saamaan pois laajasta käytöstä niin, että tilalle saatiin parempi kriittinen editio. Metzger & Ehrman (s. 153) tiivistävät asian melko loistavasti:

Miltei seuraavan kahden vuosisadan ajan tutkijat kolusivat kirjastoja ja museoita niin Euroopassa kuin Lähi-idässä, kun he etsivät Uuden testamentin käsikirjoituksia. Kuitenkin miltei kaikki tänä aikana toimineet Uuden testamentin editoijat painattivat kunnioitettua, mutta korruptoinutta Textus Receptusta ja tyytyivät sijoittamaan varhaisempia tekstivariantteja apparaatteihin. Silloin tällöin joku yksinäinen sielu uskaltautui julkaisemaan erilaisen kreikankielisen tekstin, mutta heidät joko tuomittiin tai tyystin sivuutettiin.

UUDEN TESTAMENTIN TEKSTIHISTORIA (3/5) - Erasmus & Textus Receptus

JOHDANTO

Tässä tekstissä keskitytään 1500-luvun tapahtumiin Uuden testamentin tekstiin liittyen. Valokeilaan nousee Erasmus Rotterdamilainen ja hänen käsissään syntynyt Uuden testamentin kreikankielinen editio, joka alkoi lopulta kantaa nimeä Textus Receptus. Samaan aikaan tämä teksti auttaa ymmärtämään esimerkiksi King James -käännöksessä ja suomalaisessa Novumissa  käytettyä pohjatekstiä. Kirjoituksen pääkohdat löytyvät jälleen tekstin lopusta Pointit-otsikosta.

UUDEN TESTAMENTIN TEKSTIHISTORIA (2/5) - 400-LUVULTA 1500-LUVULLE

UUDEN TESTAMENTIN TEKSTIHISTORIA: 400-LUVULTA 1500-LUVULLE

Kuten totuus kuuluu kaiken historian kanssa, nykyisyyttä ei voida kunnolla ymmärtää ilman menneisyyttä. Ymmärtääksemme miksi me olemme nyt juuri tässä, me joudumme syleillä historiaa. TV:stä tutut ohjelmat, joissa eri-ikäiset ihmiset etsivät kadonneita biologisia vanhempiaan, tietävät tasan tarkkaan mistä on kysymys: menneisyydellä ja niissä piilevissä linkeissä on merkitystä! Vaikka asia ei ole aivan yhtä tunteikas kokemus tällä osa-alueella, sama totuus koskee Uuden testamentin alkuperäisen tekstin selvittämistä nykytutkimuksessa.

Tässä sarjamme toisessa tekstissä käsittelemme todella pitkän historiallisen aikavälin, noin vuodet 400-1500. Teksti on hieman pitkä, mutta pääpointit löytyy tekstin lopusta lyhyesti tiivistettynä. Voit siis vaikkapa lukea ensin lopusta supertiivistyksen otsikosta Pointit, ennen kuin alat lukemaan itse tekstiä.